Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Hiatus



Blogi jää määrittämättömän pituiselle tauolle.

Kai se on siltä vaikuttanut jo pitkään, mutta nyt tästä tulee ihan virallista. Pitää järjestää asioita päässä ja pään ulkopuolella, eikä mulla ole vain aikaa blogille - ja on niitä muitakin syitä. Palaan kertomaan kaiken - toivottavasti suhteellisen pian. Kaipaan kirjoittamista, mutta tällä hetkellä se ei vain onnistu.

Hyvää kesää, ihmiset!

np: nothing

perjantai 19. toukokuuta 2017

Game on


A black hole is a region of spacetime exhibiting such strong gravitational effects that nothing — not even particles and electromagnetic radiation such as light — can escape from inside it.

Black holes of stellar mass are expected to form when very massive stars collapse at the end of their life cycle. After a black hole has formed, it can continue to grow by absorbing mass from its surroundings. By absorbing other stars and merging with other black holes, supermassive black holes of millions of solar masses (M☉) may form. "


En oikein voi kirjoittaa tänne. En vielä. Ajatukset pitää järjestää; asiat pitää järjestää. Täällä on liikaa silmiä, liikaa korvia. Ajan kanssa. Tiedän kuitenkin minne mennä; suunta on selvillä. Pitää vain hahmottaa ne ilmansuunnat. (Katoan salamyhkäisyyteen koska seinillä on korvat ja pelkään että mun ajatuksetkin luetaan.) Moninkertainen osasto-omahoitaja sanoi joskus mulle "nainen sä pystyt mihin vaan!". Tuutte näkemään. Kunhan ensin saan omat silmäni auki. Niitä ei sulje enää kukaan; mun päähän ei koske enää kukaan. Minua ei itseltäni vie enää kukaan. Minä käännän selkäni kyseenalaistajille ja maahanpolkijoille. Vaikka haluan tietää ja kuulla, miksi kuuntelisin jos annettavana on vain pelkkää pahaa?

Tuntuu hyvältä tietää, että minä olen aina ollut vain minä. Viimeiset kymmenen vuotta on vieneet paljon, mutta taistelijaa musta ei kitke minkäänlainen kipu. Mä palaan vielä - sitten kun on aika.




G A M E  O V E R


R E S T A R T ?

[ click to restart ]

*click*


np: nothing

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Nielen kaikki ne sanat


kurkku verillä, kipeä
- huutoitkua heti aamusta.
"ei saa luovuttaa. ne ei voita tätä."

en saa henkeä, en jaksaisi nousta
yritän rämpiä läpi päivien - toimia -
sillä eihän saa jäädä märehtimään oloihinsa.

mä en luovuta
mä näytän niille.

mihin menisin enää?

kaikkialla pelkoja
paranoia huutaa
pallea rutistuu rusinaksi ajatuksen voimasta
keuhkot puristuvat kasaan samassa tahdissa.

oon tässä yksin.
enää yksin.
yksin - ja puren jos lähestyt.

pelot, paranoia.
en mä puhu enää.

np: Placebo - One of a Kind