Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

tiistai 1. marraskuuta 2011

Like roses, we blossom then die

En jaksanut tänäänkään lähteä päivätoimintaan vaan nukuin autuaasti ohi. Huomenna omahoitajan luo keskustelemaan jos tälle kauhealle ololle voisi tehdä jotain. Tekis mieli napata pari unilääkettä ja nukkua koko päivä, mut ei kai tee aivokemialle kauhean hyvää... Tuntuu että kaikki menee persiilleen; asunnonetsiminen, muuttosuunnitelmat, koko elämä, ihmissuhteet jäätää, en jaksa tehdä mitään, ääh... Tuntuu että muhun ollaan vaan pettyneitä (ja ehkä vähän suuttuneitakin), ei mitään muuta.

Ahdistaakin niin perkeleesti :C En tiedä mitä tekisin tän olon kanssa.


"Dear agony, just let go of me. Suffer slowly, is this the way it's got to be? Dear agony..."

2 kommenttia :

  1. " Tuntuu että muhun ollaan vaan pettyneitä (ja ehkä vähän suuttuneitakin), ei mitään muuta. "

    Mä oon susta enemmänkin ylpee! Oot yks vahvimpia ihmisiä ketä tunnen! (: ♥

    VastaaPoista
  2. Iida: Ääh, kiitos, mutten oo ees :( ♥ Tuntuiskin vahvalta... Huoh.

    VastaaPoista