Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 17. joulukuuta 2011

Euforia - dysforia


Mulla on jännä olo. Sellainen jännä euforia, jossa toivoo samalla kuolevansa ja elävänsä ikuisesti. Vaikka lähinnä haluan seota. Tää on sellasta puolpsykoottista? Voisko näin sanoa? Tuijotan vaan näyttöä ja heilun musiikin tahdissa. Haluaisin pitkästä aikaa viiltää. En tiedä millä saan kaikki lääkkeet otettua tässä olossa, sillä huomenna tarvitsisin niitä kaikkia, kun edessä olisi matka E:n isän sukua tapaamaan.

Itseinho painaa päälle ja oksettaa, samalla tosiaan leijun ilmassa ja hihitän. Mitä tämä on? Tahtoisin vaan ottaa kasan rauhoittavia ja olla hetken sekaisin. En jaksa olla normaali. En kestä paineita, en vaatimuksia.

Saatiin tänään E:n kanssa joululahjoja E:n porukoilta, oltiin pahiksia ja avattiin ne jo.

Perkele. Nyt haluan oikeasti vaan ne lääkkeet ja viiltää. Mitä mä teen?


Nyt haluan vaan oikeasti seota ja kadota. Mitä minä teen?


Nyt vaan haluan jättää ne toiset lääkkeet ottamatta ja viiltää ja seota ja kadota.


Kuka estäisi Elinaa?

EDIT: Sain kaksi Deprakinea alas, kun lupasin itselleni ettei muita lääkkeitä tarvi ottaa. Pelkään sekoavani hetkellä millä hyvänsä. En tahdo nukkua, en pysty nukkua, olo on kaaoottinen.

2 kommenttia :

  1. noora estäisi muttaeipä musta ole tällä välimatkalla pistämään tablettia nassuun sulle ): ja halaamaan!

    VastaaPoista