Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 29. joulukuuta 2011

Kadonneet tunnit


Otin neljä Tenoxia = 80mg. En mennytkään sänkyyn. Onnistuin tekemään muistamattani/tietämättäni yhden livejournalmerkinnän, syönymään yli liuskan 25mg:n Ketipinoreita, vaihtamaan yöpaidan, viemään kokiksen takaisin jääkaappiin ja nyt janoissani etsin sitä et minne perkeleeseen se on joutunut + säätänyt kaikkea ilman et mitään muistikuvaa. Ennen tätä YRITIN viiltää, teki niin kovasti mieli, mutta eihän siitä tullut mitään kun ei ollut kunnon terää. Lopetin kun rasvakudos alkoi näkyä ja totesin että tää saa tällä kertaa riittää koska olin tunnin väkertänyt keittiösaksilla ym. Petyin itseeni.


Vieläkin heittää päässä vaikka on mennyt jo kaks ja puol tuntia siitä kun viimeisin muisto on. Saa nähä muistanko tästäkään aamulla mitään... Pakko lähteä ihan just nukkumaan, en herää muuten millään tarpeeksi ajoissa sinne perhetapaamiseen :C Vittu mua taas. Ja huomenna vaan lisää bentsoja hakuun, että saisin tän olon useammin - ei nimittäin ahdista yhtään, leijun vaan kevyenä ilmassa ja oon täysin rento ja rauhallinen.


Oon vaan yks failure, pettymys, epäonnistuja - kaikille. Oon pahoillani :( Haluaisin olla kaikkea mitä ihmiset toivovat, haluaisin miellyttää kaikkia, mutta aina kun yritän, siinä lopulta käy näin: sorrun, hajoan, murenen. Epäonnistun. Ja silti kaikki ihanat ihmiset vaan yrittää jaksaa mua... On se uskomatonta - mut oon kiitollinen, koska muuten en selviäis, muuten en ois tässä ♥

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti