Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Easier to run


Ahdistaa. Ahdistaa todella. Otin 75mg Opamoxia kymmenen minuuttia sitten, pian ne alkavat vaikuttaa. En olisi saanut, en koska a) se on väärin, b) minulla ei ole enää paljoa lääkkeitä enkä tiedä saanko niitä lisää ja c) se on vain VÄÄRIN. Rikoin uusia sääntöjäni.

Voiko nyt jo huimata? Pian ainakin huimaa, humallun, huumaudun, katoan. Olen pilvessä, lääkepilvessä, ja turvassa. Tämä ahdistus on niin vierasta nykyään, niin pelottavaa, niin... ahdistavaa!

Oon niin yksin. Niin yksin. Yksinäisyys vaivaa, ei ole ketään kelle puhua, ei ketään kuka OIKEASTI haluaisi enää kuunnella. Kaikki ovat kuulleet kaiken mitä mulla on sanottavaa. Olen säälittävä.

Olen pahoillani etten ole päivittänyt. Olen ollut lennossa, ja kirjoittanut omaelämänkertaani (josta tulee btw täysin läpimätä paska, mutta kirjoitanpa silti). Yritän parantaa tapani. :)

np: Linkin Park - Figure.09

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti