Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

maanantai 12. marraskuuta 2012

I cry just a little

Oon itkenyt tänään helpottavaa surullista epäonnisen itkua. Ei voida ottaa sitä ihanaa kämppää, koska vaikka saataiskin vuokratakuut mammalta ja ukilta me ei saatais kasaan näiden kahden kämpän vuokria. Olin jo niin varma että pääsen pois tästä paskareiästä mutta olin väärässä. Itkin aamulla, itkin päivällä, itkin iltapäivällä. Nyt ei enää itketä: tajusin et on helpompi ostaa joululahjat ja kaikki kun ei oo "ylimääräisiä" menoja.

Vaku. Puhuttiin mun ahdistuksesta, paranoiasta ja kuolemasta. Anksilonia nostetaan ehkä, saan huomenna tietää. Hoitaja yritti lohduttaa mua, että on jo paljon että haluan nähdä vielä joulun. Sanoi, et tollasilla pienillä tavotteilla voin selvitä. Oli ylpee musta jotenkin kun en oo ihan luovuttanut. Itkin. Itkettää aina kun se uskoo niin vakaasti etten oikeasti halua kuolla. Sanoin etten ole varma, haluanko elää ollenkaan. Ja silti mulle sanottiin et on hienoo et haluun elää ees jouluun. Surullisenkaunista. En tiedä mitä ajatella. En osaa oikein kirjoittaakaan tästä. Mutta musta oli oikein että hoitaja näki kuinka itkin kuolemaa ajatellessani - toivottavasti se tajusi että itku johtui siitä että oon niin peloissani et tapan itteni. Joo, en mä kai halua kuolla, haluan vain rauhan?

Sekalaista. Rotat vinkuu. Mua väsyttää ja itkettää edelleen, mut itku ei tule. Ahdistaa. Joona-basenjimme täytti tänään 5v.


Joona vetää ilmeel läpi elämän ♥

Mietin kaukaisia: miten pääsen mihinkään töihin kun on näin paljon lävistyksiä ja en haluaisi luopua niistä? Septumin saa ainakin kai piilotettua, ja voisin ehkä saada pitää jonkun yhden, tyyliin medusan. Tosin koulumaailmassa luultavasti en. Lävistykset kai menee niin kauan kun en laita niihin mitään kyrpiä roikkumaan :3 Ja siis. Eiko olekin mielipuolista että huolin tällaisista asioista samalla kun keikun sillä rajalla että tapanko itseni vai en? Haha.

Mulla on kauhea ikävä niin monia, tiedätte kyllä ketä ootte. Haluaisin olla miljonääri ja lentää jokaisen luo samaan aikaan. Ja samalla en jaksaisi nähdä ketään. Vittu mitä ristiriitaa koko elämä.

Onneks on joulu, onneks on joulu, ja keskiviikkona meen pitämään sen skitsofreniaesitelmän LYK:iin. Mä kellun pinnalla, juuri ja juuri, mut kellun.

np: Flo Rida - I Cry

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti