Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

maanantai 31. joulukuuta 2012

10000 - ja rikki

Ensiksi; haluan kiittää jokaista lukijaa joka on koskaan eksynyt tänne blogiini ja lukenut yhdenkään tekstini - teille mä kirjoitan, ja no vähän itselleni terapiaksi. On todella tärkeää mulle että tällä blogilla on lukijoita, vaikkakin ootte aika hiljaista kansaa :) Niin oon kai mäkin :)


Kahdenkymmenenneljän tunnin päästä vuosi on jo vaihtunut ja se ahdistaa minua. En halua nähdä jälleen kerran taas uutta vuotta, kohdata uusia ongelmia ja haasteita. En jaksa. Sitä paitsi pelkään vuoden olevan epäonnisin ikinä, onhan siinä luku 13. Haluaisin vain pois, pois tästä paskasta maailmasta jossa olen niin yksin. Olen yksin henkisesti ja niin kovin usein ihan fyysisestikin. En jaksa en jaksa en jaksa enjaksaenjaksajaksajaksa.

Oon taas pulassa rahan kanssa, oon taas pulassa. En jaksa itseäni, haluaisin paeta vastuuta ja vaikeuksia joita elämä heittää jatkuvasti eteeni. Mä en kuulu tähän maailmaan. Anteeksi kaikki, anteeksi kaikesta.

np: Florence + The Machine - Blinding

torstai 27. joulukuuta 2012

Päiväni lyhyesti

Nukuin aivan liikaa ja liian myöhään, nyt ei väsytä vaikka pitäisi. Iltapäivästä haettiin Eetun kanssa mulle Gigantista uusi näppäimistö; tällain hieno minkä saa pestäkin! Nyt toimii kaikki näppäimet ja jeejee tää on kaunein ja paras ♥ Logitech k310, jos jotain kiinnostaa :D

Sen jälkeen Eetu tiputti mut kaupunkiin; kävin Trios shoppaan joululahjarahoja ja -lahjakortin. Käteen jäi Lindexistä niittihiuspanta, musta "liuhu" t-paita jonka olkapäissä niittejä sekä pronssinen "paljettitakki" (apua en osaa enää ees vaatekappaleiden nimiä...). Lisäks Kookengästä Vagabondin kengät, ah, ne olivat alessa ja sain vihdoin ne itselleni kun Eetu lupas maksaa niistä osan synttärilahjaksi mulle ♥


Näyttävät tässä jotenkin kumman isoilta, huiii ;O

Sit tapasin lukiokaverit ja käytiin syömässä. Oli oikein mukaisa nähdä taas pitkästä aikaa, toivottavasti näemme taas :3 ! Ruoka oli hyvää paitsi hieman liian tulista enkä saanut alas koko annosta :( Harmitti. Nyt on jotenkin tyhjä olo. Määhmeh. Ehkä pitää syödä jotain ettei paino vaan pääse putoamaan... -_____-''

np: Heaven Shall Burn - Trespassing the Shores of Your World

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Pretty girls die young, ugly girls die younger


Kuinka pääsisin pois? Helposti. En jaksa enää. Olen loppu. Elämä on liian rankkaa, ja pelastava joulu on nyt ohi. En tiedä enää minkä takia elän. Pretty girls die young, ugly girls die younger. Pelastakaa tää ruma, läski, oksettava, kun se ei enää itseään jaksa (halua) pelastaa? Ottakaa kädestä ja repikää ylös - ja mä tiedän että te ette onnistu koska kukaan ei pysty siihen. I've got a war in my mind. Mikä vittu mussa on vikana? Kaikki.

np: Lana Del Rey - Ride

maanantai 24. joulukuuta 2012

Jouluaatto; pikakelaus


Lähdettiin Eetun kanssa ennen puoltapäivää porukoille. Siellä juotiin glögiä 
ja syötiin perinteinen joulu(riisi)puuro, joka jostain ihmeen syystä pitkän 
haudutuksenkin jälkeen oli osaksi raakaa, hmm.


Sen jälkeen pelailtiin erä Carcassonnea koko perheen voimin, Ottohan sen voitti 
lähes ylivoimaisesti. Sit hetki pyörimistä, sit kahvit nassuun ja läheiselle
 hautausmaalle viemään kynttilät.


Annun kuva oli edelleen paikallaan, ja itkuhan siinä tuli kun ystävän 
kasvot loistivat valomeren keskellä... ;______;


Joona veti rennosti - ja väsyneesti loppuillasta varsinkin kun koko päivä oli pitänyt valvoa... :D


Tyylikäs läski. Täs kohtaa on hyvä mainita et RUOKA OLI HYVÄÄ.


Tärähtänyt kuusi, tyylikkään läskin koristelema :3


Yli-innokas lahjansaaja :||||


Hississä.


Ja sit vähän lahjasatoa:
Eetulta olin saanut jo aikaisemmin sen uuden kihlasormuksen eli Kalevala Korun Lapin sormuksen sekä kirjat mineltään Impulse ja Hold Still.
Kummeilta sain kynttilöitä ja 50€:n lahjakortin Lindexiin ♥
Vanhemmilta etukäteen oli saatu Ikean Billy-kirjahylly, ja kavereilta pitkät puuhelmet ja roikkuvat peace-korvikset. Nooralta irtos "yllättäen" Hurmaava joukkoitsemurha ♥
Eetun kanssa yhteiseksi saatiin uus imuri (sininen!!), ja suklaata löytyi parista paketista tavalliseen tapaan...
Rahaakin ilmestyi parin sadan euron edestä, hui! ;O


Tää ihanuus oli lahja vanhemmilta ♥


Serkut hommas mulle tällaisen ihanuuden ♥


Tässä kaikki kirjat mitä sain joululahjaksi. Ken Follettin uusin ja Lyhyt historia lähes kaikesta ilmestyivät porukoiden antamista paketeista :3

Saamistani rahoista taitaa mennä ainakin osa tatuointirahastoon, riippuen kuinka kallis mun tatuoinnista nyt oikeen tuleekaan - en oo ehtinyt vieläkään käydä keskustelemassa sen tatuoijan kanssa :/ Yay, odotan innolla! Rotat vietti tietenkin kans joulua ja saivat ruisleipää, vadelma-kaurapikapuuroa ja "kukkakakun", sekä vähän normaalia enemmän herkkuruokaansa tavallisten papanoiden lisäksi. Huomenna sit suunta Kotkaan :3

HYVÄT JOULUNJATKOT KAIKILLE, miumau ♥ !!

np: Still Remains - Kelsey

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Huomenna on joulu; tätä olen odottanut

Oon harjotellut pelaamaan League of Legendsiä jo kaksi yötä ja mennyt sen takia nukkumaan kuuden jälkeen molempina aamuina. Oon saanut itseni kuitenkin jotenkin aina ylös jossain vaiheessa ja tänään käytiin sitten Eetun äidin luona. Ja nyt väsyttää. Aion mennä nukkumaan hetikohtaihanjust, koska huomenna on aikainen herätys että ehditään ennen puoltapäivää porukoille. Lahjat on pakattu kassiin ja osa jo avattukin, hihi. Joten ei tässä kai sen kummempia? Tässä pari kuvaa tältä päivältä:


Emmaemmuska :3


Eetun pikkusiskon päiväkodissa tekemä tonttu :DD


Perusteinikuva :)


Eetu ja pikkusiskonsa Aino ♥

Joten nyt vaan sitten hyvää, ihanaa ja rauhallista joulua kaikille ♥
Olkaa kiltisti, hihi :3

np: Suffocate For Fucks Sake - A Japanese Flag

torstai 20. joulukuuta 2012

Ehkä (huomenna kaikki loppuu)


Ahdistaa, ei tosin niin pahoin kuin joinain päivinä. Heräsin puoli kahden aikaan - auttamattomasti liian myöhään ehtiäkseni toimintakeskuksen ryhmään. Käytiinkin sitten Eetun kanssa tänään mammalla ja ukilla, ja sitä ennen nopeasti Karismassa teettämässä pari kuvaa isovanhemmillemme ja Clas Ohlsonilta löytyi Eetulle väriä vaihtava LED-lamppu, josta se on nyt ihan fiiliksissä :DD

Jouluun on enää neljä päivää - tai kolme, miten sen haluaa laskea. Mun pitäis olla huomenna ylhäällä kasin jälkeen, apua, en tiedä pystynkö siihen. Sitten pitäis puol kympin bussilla hiippailla kaupunkiin ja hoitajan juttusille - sen vieraan. Ahdistaa. Haluan oman hoitajani takaisin, haluan pystyä puhumaan asioista. Ärsyttää käydä siellä vain puhumassa turhanpäiväistä paskaa.


No, ehkä huomenna tulee maailmanloppu ja kuollaan kaikki. Ratkeaa ongelmat hyvin nopeesti. Hehhehhee.

np: Ghost Brigade - Chamber

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Mun sähkölasku on 123€ ja risat

...ja sekös vituttaa. Mun elämä on paskaa ja sekös vituttaa. Mä en jaksa elää ja sekös vituttaa. Mä en keksi hyviä syitä elää, enkä huonoja, ja sekös vituttaa. Mä en usko haluavani parantua ja sekös vituttaa. Mä en jaksa en vittu jaksa ja sekös muka vituttaa.

Viis päivää ni on jouluaatto. Mä lupasin omahoitajalle jaksaa joulun yli. Mut entä sit? Tapaan sen vasta 8.1.2013. Sinne on vitun pitkä aika joulun jälkeen. Vitun pitkä aika ahdistuksentäyteisiä iltoja, jotka on kuorrutettu itsemurhahaaveilla. Miten mä jaksan? MITEN VITUSSA MÄ JAKSAN?

Joskus mua piti pinnalla rottaset ja Eetu, mutten taida jaksaa enää välittää, vaikka ne on mulle koko elämä. Ristiriitoja, ja ne tekee elämästä entistä raskaampaa. Haaveilen taas lääkevaihdoksesta Leponexiin, kuvittelen jostain helvetin syystä että se ratkaisis kaikki mun ongelmat. Paskat. Mun ongelmat ei taida ratketa kuin yhdellä tavalla...

Mut kaikesta huolimatta otin kuvia rotista, oli pakko ottaa mustavalkoisia ko en osaa käyttää kameraa ilman luonnonvaloa voihan saatana tai sit se on vaan paska mut epäilen et vika käyttäjässä. :( Esittelen teille nyt suht unisen lauman pikkuwottia :3


Maailman lempein rotta - Seppo - näyttää vihaiselta ;O


Simo nuQ.


Pasi ja Taneli heräs uniltaan :3

np: Billy Talent - Rusted From the Rain

tiistai 18. joulukuuta 2012

So tired of this bullshit called life




np: Secret And Whisper - Great White Whale

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Viimeinen matkasi, rakas


"Jossain kirkkauden maassa kuljen,
taakka harteita ei paina, se on poissa.
Kukkaportin avaan, suljen,
hengittelen ilmaa, kevyttä kuin tuuli.
Joka puu on ystäväni hymyhuuli.
Itkenkö? Enhän toki, ihanassa maassa."

Eilen oli sitten hautajaiset. Pienet, koruttomat hautajaiset. En pitänyt papista, se oli liian kuivakka Annulle, jotenkin. Ajettiin ensin ylinopeutta koko matka Joensuuhun, koska päästiin lähtemään tunti liian myöhässä; lopulta ehdittiin aivan hyvin - kun ajettiin vähän ylinopeutta. Kahdelta alkanut siunaustilaisuus alkoi tunnistuskykyni mukaan Ave Marialla. Olin kuin zombie koko tilaisuuden läpi, tuijotin kaunista valkoista arkkua, ja mietin että nuo "koristerypytykset" arkun kyljessä näyttävät kuin enkelin siiviltä. Enkelit eivät kuole koskaan. Sain sanottua muistovärssyni ilman itkua - en itkenyt koko päivänä, olin turta.


Annun veli, jonka tunnen osastoreissuiltani (hän on sairaanhoitaja), tuli heti kyselemään miten matka meni. Annun vanhemmat olivat tosi mukavia. Tunnelma oli sureva, muttei painostava. Kun Annu oli laskettu haudan lepoon, Annun isä kutsui kaikki haluavat heille. Me ystävät menimme sitten kaikki yhtä lukuunottamatta. Söimme, joimme kahvit, luimme adressit, paijasimme Annun kissaa. Annun toisen veljen pieni tyttö viihdytti meitä olemalla höpsö ja söpö. Annun isä heitti jopa läppää, Annun äiti taas oli surun murtaman oloinen, ymmärrettävästi.

Lähdimme joskus puoli viiden aikoihin. Annun äiti oli ihana toivottaessaan tervetulleeksi aina kun haluaa, en osannut odottaa sitä, vaikka se lähinnä pelkkä muodollisuus olikin? Olin päivän jälkeen väsynyt, mutta tyytyväinen ja onnellinen että pääsin saattamaan rakkaan ystävän haudan lepoon - vaikkei sitä vieläkään tajua. Ajomatka kotiin meni väsymyksensekaisissa tunnelmissa, ja kotona kaaduinkin käytännössä heti sänkyyn, ja nukuinkin sitten tähän päivään ja yli iltapäiväviiteen.

Nyt rakas Annu, lepää vain rauhassa, olemme sinut hyvästelleet viimeiselle matkallesi. Kuten se pappi sanoikin, vaikka elämäsi jäi vain 23 vuotta lyhyeksi, se on kuitenkin elämäsi, ja sen me haluamme muistaa, suruineen ja iloineen. Kiitos että sain tuntea sinut sen suhteellisen lyhyeksi jääneen ajan, minkä tunsimme ♥ En unohda sinua koskaan.

np: Velcra - Wonderland Sunrise

perjantai 14. joulukuuta 2012

Huomenna, hyvästit


Oon porukoilla. Huomenna hautajaiset pienessä piirissä. Mutkin on kutsuttu. Matka siis Joensuuhun. Oon harjoitellut lukemaan kukkavihkoon tulevaa muistovärssyä, ja vielä se ainakin menee ilman itkuja. Huomisesta ei tiedä. Odotan jännityksellä millainen kukkavihkoni on, en oikein osannut päättää tai selittää mitä haluan, kaikki tapahtuikin lopulta niin yllättäen, että hyväksyin kiltisti kukkatädin ehdotukset. Kai se parhaiten tietää, ja tuolta samasta paikasta on saatu ennenkin aivan ihania kukkavihkoja.

Eräs ystävä oli käynyt katsomassa Annua. Arkussa kuulemma valkoinen ruusu ja koruja. Liikutuin noille koruille. Rakas ystävämme sen sijaan ei ollut kuulemma kaunis oma itsensä... Ei mennä inhorealistisiin yksityiskohtiin tässä. Olen kuitenkin kiitollinen, että sain tietää tämänkin, koska ehkä se auttaa tajuamaan hieman paremmin että Annu on nyt mennyt. Ja ehkä sen huomenna tajuaa... Ehkä, toivottavasti.

Mulla on yksi adressi toimitettavana Annun vanhemmille, toivottavasti muistan ja löydän sopivan tilaisuuden. En tiedä saanko nukuttua, tai ainakaan käytyä tarpeeksi aikaisin (= kymmeneltä) nukkumaan koska aamulla on aikainen herätys. Thank gosh en meikkaa. Musta pitkä hame, check. Musta mekko, check. Musta neule, check. Mustat helmet, check - sain ne Annulta. Takki ei oo musta, mut maiharit on. Ja ne sukkahousut.

Okei, kello on jo tässä melkein kymmenen ja mä pirteä kuin peipponen. Mitenköhän huomenna selviän...? Jännittää. Tyhmää jännittää hautajaisia? Jännitän silti. Nää on mulle ekat tärkeät hautajaiset kuitenkin. 

Ääh, puol kasi herätys. Stressaan, stressaan kaikkea mikä menee oikein ja mikä voi mennä vikaan. Auto räjähtää matkalla, alan nauramaan arkun äärellä kun pelottaa niin, annan adressin väärälle henkilölle, kaadun arkun päälle... En halua pilata yhden läheisimmän ystävän hautajaisia, voihan... Tää alkaa jo mennä surkuhupaisaksi, ehkä lopetan. Aihe on kuitenkin vakava, älkää ymmärtäkö että oisin epäkunnioittava tai jotain. Huomiseks tarvin kuitenkin voimia - samoin kuin kaikki muutkin läheiset. ♥

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Mieletöntä, raskasta

Olen niin väsynyt, niin toivoton, niin ahdistunut. Oon lopussa, loppuunkulunut, lopussa. Tietysti voisin hypätä bussiin - Tukipiste on auki kymmeneen - mutta mitä se hyödyttäisi? En osaa puhua, ja mitä auttaa jos osaan sanoa kaksi asiaa: voin huonosti ja en jaksa enää? Ei mitään. Kukaan ei voi auttaa, ei pysty, ei osaa. 


Vielä melkein kuukausi että mun omahoitaja tulee töihin. Jouluunkin on vielä aikaa, ne päivät jaksan aina jollain ihmeen voimalla; ehkä myös tänä vuonna. Mutta juuri nyt en jaksaisi. En todellakaan jaksaisi.


En tiedä miksi toistelen tätä. Ehkä se auttaa hieman jaksamaan, epäilen kyllä suuresti, mutta. Haluaisin vain jonkinlaisen rauhan. Peace of mind, kuten sanotaan. En jaksaisi tätä ikuista taistelua itseäni vastaan. Tätä jatkuvaa taistelua. Tätä helvetin raskasta taistelua. Haluaisin voida itkeä, surra, puhdistaa itseäni, mutten osaa, en voi, en pysty.


Elämä on niin merkityksetöntä. Niin mieletöntä, niin raskasta. Kamala sanoa mutten jaksaisi. En. Jaksa. En tiedä mitä tehdä. En oikeasti kai sitten halua edes kuolla, mutta poistua, lakata olemasta. Kadota johonkin ikuiseen kuplaan, jossa on hyvä olla.


Mä haluan pois, mä haluan kauas pois. Mutten kuitenkaan. En osaa päättää, en tiedä, en voi tietää. Tää olo vie musta kaiken, hajoan, pieniksi palasiksi, hajoan. Mä oon lopussa, sanoinko jo? En tiedä, oon puhunut nytkin vain pelkkää paskaa, samaa vanhaa paskaa koko tekstin ajan. Kukaan ei enää jaksa kuunnella mua, ketään ei enää oikeasti kiinnosta. Kun ei muakaan. Kiinnosta. Enää. En vain jaksaisi. En vain jaksaisi enää.


You can't carry me / I am too heavy inside / You don't have the strength / To get me untied /
Beyond salvation / Don't really care at all / Unleash the tide / And let the waters fall

np: Before the Dawn - Morning Sun

maanantai 10. joulukuuta 2012

Ikuisesti

On niin tyhjää, niin vaikeaa, niin raskasta. Väsyttää, väsyttää, olen ehkä maininnut siitä ennenkin... Aina vain väsyttää. Hautajaiset edessäpäin, odotan niitä ja samalla en halua niiden tulevan. Haluaisin tietää mistä tää oloni johtuu; onko se vain surua ja surutyötä vai onko oma vointini syöksynyt taas pieneen laskuun. Haluan vastauksia niin moniin kysymyksiin. Niin paljon on auki, niin paljon tyhjää.

Eilen joulumarkkinoilla, jotka olivat surkeat? Emman ja isovanhempien lisäksi mukana olikin myös Alisa-serkku, se oli mukaisaa ♥ Saatiin kaikki serkukset vähän käyttörahaa mammalta ja ukilta ja mehän käytettiin ne. Emman pienoisella avustuksella sain ostettua kelttikorun; ikuisen ystävyyden solmun. Se on kaunis. Emma shoppas HERKKUJA kjehkjeh pienoisella painostuksella ja oonhan mä kade niistä lumimanteleista ;_____; Alisa löys itelleen villapaidan. Ja vikoilla penneillä sit enkkufudgemömmöä, hitto se on makeaa!


Ajattelin Annua ja ääh. Siihen se tiivistyy: "ääh". Kun ei tiedä, ei tiedä mitään, mistään. Päätin, että kun maaliskuussa tulee tosiaan uutta tatuointia niin otan siinä samalla myös jonkun pienen muiston Annusta ihooni. Tietty jos ei riitä rahat niin ei, mutta uskon että löydän pennit siihen. Kamalaa, kun viimeisellä kerralla kun Annun näin niin käytiin varaamassa mulle se tatuointiaikakin... Ja nyt Annu on poissa.

Huomenna keskustelu hoitajan kanssa - suht vieraan sellaisen. Kaipaan omaa hoitajaani nyt, se ois tiennyt Annun nimeltä ja vähän sen taustojakin mitä nyt oltiin juteltu. Ja muutenkin kun ollaan tutut. ;______; Ahdistaa. Pitäisi jaksaa suihkuun, sitten kaupoille ja lopuksi porukoille syömään Eetun synttäreiden kunniaks. Huomenna meen keskustelun jälkeen porukoille ja oon yötä kun vahdin Joona-poikaa. Torstaina sit toimintakeskuksen keskustelu ja ryhmä. Perjantaina kait Emman (ja Alisan?) kanssa ostamaan mulle joululahjaa! :D Jejejejejee.

Kun vain jaksaisi. Siinä se taika ois.

np: Kotiteollisuus - Laulu on kuollut

lauantai 8. joulukuuta 2012

Ahdistus, väsymys, ei muuta

Oon suruahdistunut. Väsynyt. Haluaisin vain nukkua. On mulla sentään uus etukäteiseksi joululahjaksi saatu kirjahylly Ikeasta; pitäisi jaksaa täyttää sitä. Voisin oikeasti mennä jo nukkumaan, menin eilenkin kahdeksalta heti kotiin päästyäni. Huomenna isovanhempien ja Emma-serkun kanssa joulumarkkinoille. Tää ahdistus on järkyttävää. Adressi löysi tiensä perille. Äiti itki puhelimessa kertoessaan että vei taas tänään hautausmaalle kynttilän mun puolesta, ja että Annun kuva on edelleen paikallaan, lumesta puhdas. Haluaisin kehooni enemmän suuria arpia, enemmän kaunista mustetta. Ei muuta.




En jaksaisi. Teräviä esineitä, niitä kaipaan.
Ja yksinäisyyttä, rauhaa. Tilaa viiltää ja olla.
Olen edelelen sairas, niin kipeä. Sairas päästä
varpaisiin, siis jumalauta päästäkää minut tästä.

np: Kotiteollisuus - Raskaat veet

torstai 6. joulukuuta 2012

Itsepäisyyspäivä


Valorinkula.


Lippu ja paska kuvanlaatu + muokkasin liikaa lol.


Porukoil on sininen seinä täs uudes kämpässään!!


...ja mul on peura kaulas! ♥


Äiti sytyttää vauhdikkaasti kynttilää :)


Ahdistaa. Ahdistanut koko päivän. Multa revittiin tiistaina viisaudenhammas pois, sen kuoppaa särkee edelleen. Blogin säädöt on vituillaan kun päätinkin laittaa vähän isommat kuvat. Vituttaa.

No, se siitä valituksesta. On Suomen 95. itsenäisyyspäivä. Oon Eetun kanssa porukoilla. Eilen sain joululahjani etukäteen; uuden kihlasormuksen, joka on Kalevala Korun Lapin sormus! ♥ Aivan mahtavanihanankaunis. Huomenna mennään Ikeaan ja taidan saada joululahjaksi kauan kaipaamani kirjahyllyn!

Käytiin Joonan iltalenkillä tossa lähellä Mustankallion hautausmaalla. Annun kuva oli edelleen paikallaan, se oli pyyhitty lumesta ja joku oli sytyttänyt meidän jo loppuunpalaneeseen lasiseen hautakynttilään uuden kynttilän. Se oli jotenkin ylikaunista, äiti itki ja mä ajattelin et Annulla tosiaan on kaikki hyvin nyt.

Muut katsoo Tuntematonta sotilasta ja mä haaveilen et joskus muistaisin ostaa sen kirjana. Kirjoista tuli mieleen, että ostin eilen London Tattoos -kirjan, joka on täynnä upeita ihmisiä tatuointeineen ja tarinoineen. Ja aivan, en muista oonko kertonut, mutta mulla on varattuna maaliskuulle tatuointiaika! Idea on vielä vähän kesken, mut kyl täs viel ehtii.

HYVÄT ITSENÄISYYSPÄIVÄT KAIKILLE ♥

lauantai 1. joulukuuta 2012

Enkelit ei kuole koskaan


Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, 
saan kulkea rajalla ajattomuuden. 
Olen kimallus tähden, olen pilven lento, 
olen kasteessa aamun pisara hento. 
En ole poissa, vaan luoksenne saavun 
mukana jokaisen nousevan aamun. 
 Ja jokaisen tummuvan illan myötä, 
toivotan teille hyvää yötä.

Näin kirjoitti äitini facebook-päivitykseeni, jossa oli kyseinen kuva; kuva muistolehdosta vanhempieni kodin läheltä, johon tänään jätin rakkaan Annun kuvan ja kynttilän. Kuvassa on laatua vaikka muille jakaa, mutta aina kun mä näen nuo silmät, jotka mua niin intensiivisesti kuvasta kuvan sisällä katsoo mä muserrun. Miksi mun rakas ystävä vietiin multa pois? - ja samalla tiedän vastauksen. Sulla on nyt paljon parempi olla, oot turvassa ja saat nauttia ikuisesta rauhasta, oot enkeli enkelten joukossa - ja enkelit ei kuole koskaan.

Mua vääntää sisuksista, mua ahdistaa, mua oksettaa ja tekee kaikin puolin pahaa. En saa kunnolla unta; herään kouristuksiin ja säpsähdyksiin ja uni on katkonaista. Voi rakas! Jää niin kova ikävä... Niin pohjattoman kova ikävä. Mä lohduttaudun sillä että tätä sä halusit - ikuista lepoa ja rauhaa. Sun on hyvä olla nyt, niin hyvä olla.

Ajan kanssa kipu hellittää, suru laimenee - mut muistot jää. Kauniit muistot. ♥

RIP Katri Annukka
17.2.1989 - 29.11.2012