Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 1. joulukuuta 2012

Enkelit ei kuole koskaan


Nyt olen vapaa ja mukana tuulen, 
saan kulkea rajalla ajattomuuden. 
Olen kimallus tähden, olen pilven lento, 
olen kasteessa aamun pisara hento. 
En ole poissa, vaan luoksenne saavun 
mukana jokaisen nousevan aamun. 
 Ja jokaisen tummuvan illan myötä, 
toivotan teille hyvää yötä.

Näin kirjoitti äitini facebook-päivitykseeni, jossa oli kyseinen kuva; kuva muistolehdosta vanhempieni kodin läheltä, johon tänään jätin rakkaan Annun kuvan ja kynttilän. Kuvassa on laatua vaikka muille jakaa, mutta aina kun mä näen nuo silmät, jotka mua niin intensiivisesti kuvasta kuvan sisällä katsoo mä muserrun. Miksi mun rakas ystävä vietiin multa pois? - ja samalla tiedän vastauksen. Sulla on nyt paljon parempi olla, oot turvassa ja saat nauttia ikuisesta rauhasta, oot enkeli enkelten joukossa - ja enkelit ei kuole koskaan.

Mua vääntää sisuksista, mua ahdistaa, mua oksettaa ja tekee kaikin puolin pahaa. En saa kunnolla unta; herään kouristuksiin ja säpsähdyksiin ja uni on katkonaista. Voi rakas! Jää niin kova ikävä... Niin pohjattoman kova ikävä. Mä lohduttaudun sillä että tätä sä halusit - ikuista lepoa ja rauhaa. Sun on hyvä olla nyt, niin hyvä olla.

Ajan kanssa kipu hellittää, suru laimenee - mut muistot jää. Kauniit muistot. ♥

RIP Katri Annukka
17.2.1989 - 29.11.2012

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti