Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 17. tammikuuta 2013

Helvettikin jäätyy

Ulkona on niin kylmä et septum jäätyy. Aurinko paistoi ja mua vitutti ettei oo ketään kenen kans kuvailla. Kävin toimintakeskuksen palaverissa ja aion kai osallistua nykyisen kässäryhmän lisäksi maaliskuussa alkavaan naistenryhmään, sekä käyn tsekkaamassa alkavan teatteriprojektin. Venlat aiheuttaa vatsassa outoja tuntemuksia, muttei varsinaisesti okseta.

Iltapäivällä/alkuillasta piti mennä sitten Eetun puolisukulaisille syömään Eetun pikkuveljen kanssa. Arvasin et se ois lähinnä yhtä tuskaa, kyseiset henkilöt edes vähän tuntien. Alkuruoaks kasvissosekeittoa ja meinasin oksentaa. Pääruokakaan ei maistunut, saati jälkiruoka. Pahaa, pahaa, pahaa, anteeksi vain. Mutta söinpähän silti. Ja elämäni ekan kerran kasvissosepaskaa - nyt mulla on oikeus oikeasti kieltäytyä koska tiedän että se on pahaa.

Sain tatuoijalta vastauksen sähköpostiini: vapaita harjoitusaikoja löytyy ja hintakin on ihan inhimillinen 50-70€ noin ilman että tarkempaa suunnitelmaa on tehty. Korvan taakse tuo ei kuulemma onnistu, mut taidan sit jatkaa tuota käsivarren kuvan laajentamista. Katsotaan nyt. Meen varmaan ens viikolla, kun rahat tulee, käymään ja varaan aikani, nuo kun ottavat varausmaksun ja oon tällä hetkellä tosiaankin peeaa. Ja samalla käsken sen yrittää vääntää toi helvetin pallo tähän septumkoruun!

Innostuin sit leikkimään rottien ja GIFYOn kanssa... Seuraavassa sen tuloksia; rottaesittely ja mun likaset hiukset ja vammanen naama - nauttikaa!


Seppo poseeraa ♥


Simo loukussa kjeh ♥


Pasi kiipeilee ♥


Taneli paniikissa ♥

Väsyttää. En saanut eilen unta kuin vasta kolmen jälkeen. Mietin Annua, ikävöin Annua. Rintaa puristi ja teki mieli itkeä; kyyneleet eivät vieläkään tulleet. Eivät taaskaan. Nytkin ahdistaa, puristaa rintaa. Omahoitaja kysyi kerran että olenko kateellinen Annulle. Sanoin että en, vaikka kyllähän mä itseltänikin salaa olen. Nyt, tässä hetkessä voin myöntää sen. Mä haluaisin - ansaitsisin - olla se kuollut. Annulla ois ollut vielä niin paljon elettävää... Mulla ei tunnu olevan. Elämä on epäreilua. Ehkä mä vaan valvon myöhään yöhön ja nukun huomisen.

np: Lana Del Rey - Ride

6 kommenttia :

  1. ihania gifejä, hymyilin sulle ja noille rotille, ootte söpöjä :)

    VastaaPoista
  2. Ainiin ja piti vielä kysyä, että miten sä oot saanut noista rotista noin kesyjä? Kun ne on tollasia löllyköitä, että ne vaan ON, eikä yritä hyppiä minnekään! :D Mä haluaisin vielä joskus rottia tässä elämässä ja oon miettinyt, että onko niitä vaikea kesyttää. (Lapsena mulla oli pari rottaa, jotka oli ihania, mutta en enää muista että kuinka kesyjä ne tarkalleen ottaen oli ja miten sain niistä kesyjä. :p)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no tuota. oon niiden kanssa paljon. nostelen niitä ainakin useasti jos en ehdi leikkimään. eli paljon käsittelyä! oon opettanut niille et mulla on oikeus koskea niiden silmiä (siis ei tökkiä sormea silmään, vaan paijata siitä silmän päältä hellästi :D) ja katsoa hampaita ja tolleen. tuo tanelihan on tosi arka kyllä vieläkin, siltä pääs nytkin hätäkakki kun joutui olemaan "inhottavassa" paikassa pitkään, mut se on sen luonne. en oo mikään asiantuntija, mut ihan maalaisjärjellä musta näiden kanssa pärjää. eli niistä tulee sellasia ko mihin ne tottuu: hyvässä ja turvallisessa seurassa niistä tulee rohkeita ja ystävällisiä :33

      Poista
  3. Voij miten sulosia rottia :) Varsinki tuo Seppo 8)

    VastaaPoista