Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Don't make me sad, don't make me cry


(paniikki)

Jostain syystä mun rintaa painaa ja ahdistaa vaikka viikko on ollut mukava. Oon ollut sopivasti menossa ja sopivasti levossa. Mut nyt se iskee taas; julma kuolemantoive ja ahdistus jonka haluaa vain lopettaa. Yritän tiedostaa että tää johtuu vain siitä että näin olen oppinut toimimaan, mutta eihän se auta. Edelleen olo on ja vain pahenee. Muistelen aikoja kun huuhdoin alas rauhoittavia ja unilääkkeitä ja olin hetken kerrallaan onnellinen. Siitä on aikaa. Kaipaan sitä. Sairas, sairas minä. 

Oon yrittänyt ottaa kuvia Dianalla. En tiedä olenko onnistunut edellistä yritystä paremmin. Yritin kuitenkin. Onneksi epäonnistuneista kuvista ei tarvitse maksaa. 

Tekee mieli mennä nukkumaan, unohtaa. Uni on pakokeino, maailma vankila. Olen nukkunut paljon, nyt vain vähän hyväksyttävämpiin aikoihin - ollut hereillä päivisin, mutta mennyt nukkumaan aikaisin ja herännyt vasta yli 12 tunnin unien jälkeen.

Mietin, olenko syönyt kaikki lääkkeet. Olo on sellainen: hikoilen, ahdistaa... sekava. Mutta ei, olen syönyt lääkkeeni kiltisti oikealla annoksella jo yli puoli vuotta. Aika rientää. Minua pelottaa taas - kaikki. Olen vaarallinen. Kai menen sitten nukkumaan.

np: Lana Del Rey - Off to the Races

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti