Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

maanantai 20. toukokuuta 2013

Stop faking suffering like a child

Itkettää, kun ahdistaa niin paljon. En ole saanut kirjotettua. En olis ehtinytkään. Mutta vittu mitä tästä opimme: älä IKINÄ päästä mitään lääkettä loppumaan. Anksilonit menneet puolikkaalla annoksella hmm torstaista? Tai perjantaista. En tiedä. Ja ahdistus on sitä luokkaa että jos se juna vain ajaisi tuossa autojen tilalla niin... Mutta kun ei niin ei. Pitää kärsiä. Onneksi äiti antoi loput rahansa mun lääkkeisiin. Hyvää: tää olo helpottuu ehkä tän viikon aikana, jos tää johtuu lääkkeistä. Huonoa: tunnen huonoa omaatuntoa, kun tiedän ettei porukoilla ole nyt kunnolla rahaa edes ruokaan, kun ei olisi ollut ennen tätäkään juurikaan. Koskaan ei voi voittaa.

On oksettavan kuuma. Mulla oli miljoona asiaa päässä mistä piti kirjoittaa, mutta arvatkaa muistanko? En. Itsesyytökset vaivaa. Viiltelynhimo vaivaa. Ahdistus vaivaa. Itsesyytöksille en voi mitään, viillellä en voi sillä tulevat ylppärit (ja selvennykseni siis; en OSAA viiltää reiteeni tai johonkin piiloon, reidessäni on liikaa läskiä), ahdistukselle voisin jotain - voisin ottaa Opamoxia, mutta... Tiedättehän, haluan säästää niitä... sairaisiin tarkoituksiin. :C Stupid meh.

Haluaisin olla laiha, kaunis, haluttava. En ole mitään tuosta. Pelottaa, vituttaa, ahdistaa. En pidä tästä. En pidä itsestäni. Asd. Tekisi mieli uskoa, että se on vain tämä olo, mutta... VITTU. Ei ole sanoja tälle ololle. Tää on jotain käsittämätöntä, jotain hirveää. Jotain niin oksetusta aiheuttavaa, et oikeasti pelkään oksentavani. Enkä pidä oksentamisesta. En ollenkaan.

Yritän keksiä jotain positiivista tähän loppuun. No, mä tosiaan yritän, jos ens kuussa sais varattua sen tatuointiajan. Se on "turhaa", tiedän, mut mä tarvin jotain mitä odottaa, jotain mukavaa ja vähän jännää ja tolleen. Pitää viedä kuva mukana, että saa hinta-arvioin ensin. Vielä jos ois satavarma mihin kannattaa mennä. Mulla on se The Clinic mielessä, koska siel oon käynyt kahdesti. Mut toisaalta vois kokeilla jotain muutakin... Asd, kun tietäisi. Varmaan kaadun kuitenkin Clinicin suuntaan, koska tuttu paikka ja varausmaksu, sillä sitten on vain pakko alkaa kerätä rahaa. Mut joo, eipä tuo tässä hetkessä helpota ahdistusta, ehkä korkeintaan kasvattaa sitä kun stressaan. Toivottavasti tää tästä. ASDASDASDADS.


Loppuun viel kuva. Tää kiehtoo mua monellakin tapaa. En osaa oikein selittää.
Ehkä se muistuttaa mua jollain tavalla psykoosista. Ja mun addiktiosta tupakkaan,
jota siis en edelleenkään polta, mut tahtoisin jos se ei ois pahaa ja haisiski vielä hyi.
Mut kaunis kuva imo, siin on tunnelma kohdallaan ja kaikki oikeestaan. Pidän kovin.

np: Soap&Skin - Cynthia

5 kommenttia :