Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

I'm not as strong as you thought I was

Oon nyt himassa. Ollaan isovanhempien kans siivottu nyt toista päivää (voitte siis vaan kuvitella mikä sotku). Nyt mut komennettiin lepäämään. Ei oo paljoo kerrottavaa. Päivät kuluu. Oon perjantaihin asti kai isovanhemmilla, sit varmaan porukoille viikonlopuks. Huomenna varmaan siivotaan vielä tääl.

Kaikesta huolimatta oon voimaton. En saanut tänään hoitajan tapaamisessa sanottua oikeastaan mitään; suht turha käynti siis. Oksettaa vähän, ahdistaa vähän, kaikkea vähän. Mun pitää uskaltaa vielä tänään pyytää isovanhemmilta vielä lisää rahaa lääkkeisiin. Haaveilen edelleen yliannostuksesta iltaisin mennessäni nukkumaan. Joka. Helvetin. Ilta.

Väsyttää. Tää siivoominen käy voimille, mut kukaan ei tiedä miten kiitollinen oon isovanhemmilleni tästä. Nyt mua vain pelottaa ettei pystytä pitämään tätä siistissä kunnossa ja ne joutuu pettymään. Oon nimittäin yks iso pettymys noin yleisesti, joten... Tai siis. Enhän mä nyt kaikkea feilaa, mut monet asiat. Äh, en osaa selittää.

En tiedä, vähän sekainen olo just nyt. Ahdistaa. Tekee mieli hakata puukolla käsi paskaks. Mutta enhän mä. Enhän mä koskaan. Vaikka kuin tekis mieli tehdä pahaa, oon kuulemma tosi sitkee sen suhteen etten sit kuitenkaan tee. Et oon kuulemma hyvin rikki jos jotain itselleni teen.

Usein tuntuu etten tunne itseäni ollenkaan. Ja enhän mä tunnekaan. Mä tunnen sairauteni, sairaan puoleni, kaiken sen. Mutten mua. Mua ei kai edes ole ilman sairautta. Ei ole. Oon rakentanut mun identiteetin vain ja ainoastaan sairauden perustuksille. Mikä on helvetin paskaa huomata, voin kertoa. Ja siitä ei helpolla irroteta, sillä eihän siis identiteettiään noin vain muuteta, vai? Borderline and schizo. Niinhän se menee. Pyhpah.


Mut joo, tää nyt on vaan tällanen. Paska kirjoitus. Hävettää julkaista, mut julkaisen koska muuten kulutin aikaani turhaan :C

np: Gossip - Love in a Foreing Place

4 kommenttia :

  1. Älä häpeä mitään mitä kirjotat, omia ajatuksias ja tunteitas. Sun blogihan tämä on :) Mun piti vaan tulla sanomaan, että oot kyllä paljon vahvempi kun tiedätkään. Mieti kuinka hiton monta vuotta oot kamppaillut mielesi kanssa, ja oot silti edelleen täällä! Sä selätät sen joka kerta, kun se huutaa sulle että tapa nyt ittes, etkä sitä kuitenkaan tee. Joka kerta kun oot viiltämässä, mutta viimisellä hetkellä lasket terän pois kädestä, sä voitat. Sä olet vahvempi kuin sun sairautesi. Vaikka se ei aina siltä ehkä tuntuisikaan.

    Mä olen pahoillani jos pahoitin sun mielesi viime kommenteillani, mä vain välitän susta ihan hirmuisesti, ja joskus oon ite niin paniikissa ja peloissani sun puolesta, että se huoli ilmenee vähän turhan kärkkäillä kommenteilla. Anteeksi siis siitä.

    Toivon sulle kaikkea hyvää, aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei mitään. En vain osannut vastata mitään niihin edellisiin kommentteihin kun pelkäsin sanovani jotain väärin ... :/ Eli älä pyydä anteeksi :)

      Olet ihana, ääää ;_______; ♥

      Poista
  2. Voi Lelluni <3 Komppaan kylla ihan 110% yllaolevaani, sa oot niiiin paljon vahvempi kuin itse uskot olevas. <3

    VastaaPoista