Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 12. joulukuuta 2013

Minä en unohda sinua koskaan

Ei pitäisi aloittaa näin. Mulla on ollut kolme mahtavaa päivää Turussa. Mutta nyt olo on levoton, ahdistunut, levottomampi ja ahdistuneempi. Mut jos yrittäisin silti siitä Turusta? Ihan vaan koska tiedän että kaikkia kiinnostaa. Joten.

Maanantaina aamulla klo 10 nousen Lahti-Turku -bussiin. Edessä kolme ja puoli tuntia perseenpuudutusta. Selvisin silti siitä, vaikka vaapuin aika huolella ko nousin bussista... Sit löysin Nooran ja käveltiin sen upeelle kämpälle. Tiettekö. Puutalo. Vanha. Magee niiQ. Okei vähän viileä mut haittasko toi? Ei. Käytiin sit keskustassa ja kahvilla (ei juotu kahvia kahvi on pahaa) ja Kauppahallissa. Pyörittiin myös kaupoissa vähän. Palattiin Nooralle, syötiin pitsaa ja tehtiin muffinsseja. Ja sit vähän... datailtiin. Ei siitä enempää ::D:D:D:D

Tiistaina oli Eetun synttärit, soitin sille ja onnittelin kun olin herännyt. Mulla oli treffit erään ihanan bloggarin kanssa myöhemmin päivällä, joten hengailtiin Nooralla about kahteen asti. Sit Noora lähti tenttiin ja mä keskustaan, jossa kohtasinkin yhden sijasta kaksi ihanaa bloggaajaa! ♥ Puhuttiin paljon ja mielestäni vielä asiaa, oli mukaisaa, vois melkeen jopa sanoa että oli oikein rentouttavaa jopa koska sai purettua ja puhuttua sellaisista aiheista jotka mua aina puhututtaa :3

Nooran tentti loppui ja siirryimme Nooran toiveesta Alepubiin, sillä Nooran mielestä mun oli pakko nähdä se ja tavata yks Nooran kaveri. No, siellähän ilta meni rattoisasti. Jäin jopa juomissa plussalle: join kolme joista maksoin yhen, trololololoo! Paluumatka huoltoaseman kautta Nooralle ei sit ollutkaan enää niin mukaisa: Turku näytti meille peilijäisen puolensa ja mun kengät oli tietty niin liukkaat kuin vain voi olla. Meinasin itkeä ja huutaa ja parkua koska pelkäsin niin paljon, mut onneks selvittiin molemmat ja mätettiin sit Nooralla (taas) pitsaa ja sipsejä :D

Keskiviikkona sit oli muuta kuin pitsaa: tein meille pastaa ja sen kanssa jauhelihakastiketta paseeratusta tomaatista ym. Olin hyvin iloinen kun Noora sanoi pitäneensä siitä :3 Vielä ennen lähtöä ehdin tavata jälleen yhden uuden tuttavuuden, joka sattui olemaan myös bloggaaja. Harmi kun tämä tapaaminen jäi niin lyhyeksi ;____;! Sit pyörittiin hetki Nooran kanssa keskustassa (taas...), palattiin hakemaan mun kamat ja hups! olikin aika nousta bussiin. Samat kolme ja puol tuntia taas istuin bussissa, joka ajoi törkeän sumun läpi pilkkopimeässä.

Bussissa muhun iski järkyttävä ahdistus ja paranoia. Olin varma, et mua tarkkaillaan. Olin hyvin levoton niin mieleltäni kuin motorisestikin (minkä nyt bussissa pystyy). Oli pakko vetää kaks Opamoxia, mutta nekään eivät auttaneet tai rauhoittaneet mua. Pelkäsin kameroita, pelkäsin muita ihmisiä, halusin vain kuolla nopeasti -tai lähinnä uskoin et kuolema on tulossa. Pelkäsin bussin suistuvan tieltä, äänet kaikuivat ja ajatukset kuuluivat normaalia kovempaa. Olin oikeasti niin varma että kaikki hajoaa. Ja pahinta tässä on että tää ei oo ensimmäinen kerta näinä aikoina. Pakko huomenna tapaamisessa sanoa tästä. Että oon viime aikoina kokenut pahenevia psykoottistasoisia kokemuksia. Eihän niille tehdä mitään, uskon, mutta kai niistä on hyvä sanoa.

Nytkin tosiaan oon niin levoton ja ahdistunut että tekis mieli vetää mun kaks viimeistä Opamoxia. Tää levottomuus, siis ihan fyysinen/motorinen/jotain, on pahinta. Kun jalat heiluu enkä tahdo pystyä istumaan paikallani. Lisäksi ajatus juoksee, ja ne kaikuvat ajoittain. En tiedä mitä tää on, ja mistä tää tulee. Eetu on lomilla ja se ja Simo pelailevat tossa vieressä Flames of Waria, joten ainakin oon jotenkin turvassa. Huomenna onneks tosiaan hoitajan tapaaminen, ja jos jaksais venailla kaupungilla ja/tai porukoilla viiteen niin näkisin Milkan myös.

Aashighjoagsd. Joo. Mut voisin loppuun heittää teitä parilla kuvalla siitä mitä jäi Turusta käteen ihan kirjaimellisesti, koska mähän en koskaan selviä tyhjin käsin mistään... Muuten olin laiska kuvaamaan, eikä harmaa ja jäinen Turku ollut oikeen seksikäs ees. Mut joo. Nyt ne kuvat.


(porno)mekko Cubuksesta, ja huonosti näkyvä vyö


alekoru Indiskasta


...ja Turusta ei voi selviytyä kotiin ilman kirjaa!
(kiitos huonolaatuinen kuva ♥)

Muttamutta. Ehkä mä selviän huomiseen. Puhun (paskaa ♥) facebookissa Nooran kanssa ja kuuntelen musiikkia pitkästä aikaa. En murehdi satasen sähkölaskusta, en vähistä rahoista, en siitä et Eetu aiotaan kai heittää puolkuntosena pois osastolta ja siitäkin tulee helvetillinen lasku. Yritän selvitä ilman Opamoxia ja yritän rauhoitella itseäni. Nyt lisää Pepsi Maxia. Ääh.

np: Pariisin Kevät - Saari

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti