Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Joutavaa kohinaa

Pyörittelen aina ja vain itsemurhaa päässäni. Vaikka kaikki tosiaan on ihan hyvin (kai?), en haluaisi jatkaa enää tätä turhauttavaa matkaa. Sain tänään tiedon, että mulla on seuraava tapaaminen hoitajien kanssa 1.4. Olivat unohtaneet kokonaan mut ja kertoa mulle ajasta, selvisi kun kysyin. Mua ei vaan kiinnosta enää. Tää on jännä tunne; samalla oon hyvin ahdistunut ja hyvin vapautunut. Mietin jatkuvasti miten sen tekisin. Juna vai lääkkeet vai molemmat. Mietin myös tekoni seurauksia, Eetua ja marsuja ja muuta perhettä, mutta en tunne juurikaan mitään. Alanko mä seota tosissani taas? Enhän mä voi olla psykoottinenkaan, koska oon täysissä järjissäni. Ei, sitä tää ei oo. Mutta mitä?

Marsut riehuu, ja mä kävin pelaamassa jätkien kanssa Starcraft -lautapeliä. En osannut, olin paska, ja aika loppui kesken niin pelikin jäi kesken. Onneks, en jaksanut keskittyä kun oli hälinää, uusi peli mulle ja kaikkea.

Mua painaa ja vaivaa välinpitämättömyys ja henkinen väsymys. Kyllästyminen. Joku sanoi joskus, että ne on ne kaikista pahimmat, vaarallisimmat. Ymmärrän hyvinkin miksi. Tunnen olevani niin yksin vielä tän kaiken keskellä, en tiedä kenelle puhua kun ainoa mitä voin toistaa on "haluan kuolla, mä aion kuolla, mä en jaksa enää, mua ei kiinnosta enää".


Kai mun pitäis vaan hymyillä ja potkia itteäni eteenpäin. Muistaa ja muistuttaa itteäni että tosiaan, kaikki on hyvin, paremmin kuin aikoihin. Mutta miten helvetissä asiat voi olla lopulta hyvin kun mä tahdon vain kuolla? Mä en ymmärrä.

np: Rammstein - Benzin

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti