Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Multa loppuu sanat, mä toistan vaan sitä samaa paskaa päivästä toiseen

En osaa aloittaa. Kai sitä jotain pitäisi. Mul on jotain ihme piripiri-chilisipsejä. Ja ollaan ostettu marsuille oikeasti (toivottavasti) toimiva heinähäkki. Ja koska mun näyttö (noin arviolta ajalta kun olin yläasteella, oon perinyt tän Otolta joskus vuuuuuooooosia sitten) on alkanut sekoilla (ja lisäksi on kuulemma pyhäinhäväistys että näin hyvä tietokone kärsii näin paskasta näytöstä), päädyin tekemään Eetun kanssa parhaimman diilin aikoihin: mä saan uuden näytön ja sen ei tarvi maksaa tänä vuonna nettilaskuja niin ollaan sujut (meillä on siis Elisa Viihde, eli ei mistään kympin nettilaskuista kuitenkaan ole kyse älkää olko huolissanne että Eetu ois jäänyt oikeasti kovasti häviölle... :D:D::D:D). Eli eilen tilattiin näyttö, nyt ei tarvi koneen enää hävetä (kunhan se nyt vaan saapuisi luokseni!).

On ahdistanut. Joka päivä, vaihtelevasti. Oon miettinyt paljon tulevaisuutta ja siihen liittyvää toivottomuutta. En oikeasti tiedä mitä haluan tulevaisuudelta, vai haluanko mitään. Ihan "tavallisinakin" hetkinä itsemurha, sen lopullisuus ja kaiken lopettaminen, on tuntunut helpottavalta ratkaisulta. Yritin kevyesti puhua viikonloppuna äidille siitä kuinka haluaisin eläkkeelle. Vihjailla, etten ehkä koskaan hanki ammattia. Ajatukseni saivat aika kylmän vastaanoton. Kai se ois aika iso pettymys, jos oma lapsi jäis kaksvitosena tyyliin eläkkeelle. Pelkään, et muakin pidetään laiskana ja saamattomana, kuten Eetua on pidetty. Että oon vaan paska ihminen kun en tee töitä ja/tai opiskele.

Tuntuu niin toivottomalta. Kaikki. En jaksaisi, en vain haluaisi jatkaa, mutta jostain syystä pelkään kuolemaa. Sen lopullisuutta. Kuitenkin, vaikka sitä toivonkin. Yleensä asioita voi järjestellä, ei peruuttaa, mutta jotenkin saada hoidettua ne. Kaiken loputtua vain... Miksen tappanut itseäni psykoottisena? Kaikki ois ollut paljon helpompaa kun äänet huusivat "kuole, kuole!". Äiti väittää aina, että kaikella on tarkoituksensa. Mä en moiseen bullshittiin usko, koska mun kohdalla on lapattu niin paljon paskaa sisään ilman että oisin saanut mitään vastapainoksi.

Jos tekisin sen nyt, marsut vois ehkä vielä palauttaa kasvattajalle. Tai jotain. Mä oon paska ihminen. En pysty ees elämään oikein. Näytän ehkä ulospäin ihan ok:lta, but my mind is a mess. Tätä mä pelkään, etten saa enää kuntoutustukeakaan kun "oot niin hyvässä kunnossa". Pelkään noita sanoja. Pelkään joutuvani kohtaamaan ne, ja niiden seuraukset. Sit ei oo enää vaihtoehtoja jäljellä. Oikeasti.


np: Memphis May Fire - Vices

2 kommenttia :

  1. Opiskelu ja työnteko on paska homma, jos siihen ei oikeasti kykene. Mua ÄRSYTTÄÄ jos yritetään vaatimalla vaatia että "töihinkouluuntöihinkouluun tai oot laiska paska", plaah! Kun ei kukaan neliraajahalvaantuneellekaan avautuisi että nyt töihin vaan. >:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinpä. toi "laiska paska" on vähän liian tuttu tunne, vaikka mulle sitä ei oo suoranaisesti suoraan sanottukaan... :C murr.

      Poista