Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

perjantai 27. kesäkuuta 2014

I just wanna feel numb

Oksettaa ja ahdistaa taas. Paljon. Haluaisin vain teidät kaikki pienet siipieni suojaan. Pelastaa teidät kaikki kaikelta pahalta. Ja samaan aikaan mä itse tahdon pois. Tahdon lopettaa hengittämisen, ajattelemisen, kaiken. Mua itkettää, koska oon itsekäs paska ja mun pitäis auttaa teitä kaikkia sen sijaan että valitan. Terä huutaa mun nimeä, mut se on kaukana Lahessa ja mä täällä enemmän maaseudulla Eetun seurassa. Kyllä mä täältäkin löytäisin jotain millä satuttaa, mut mä tarvin mun ajan, mun tilan, mun oman terän. Ja vitun kesä. Tahtoisin viiltää kädet täyteen, mut millä piiloitan kun kaikki huomaisivat jos yhtäkkiä vaihtaisin topit pitkähihaisiin. Aina vois viiltää reisiä, mut ne on niin vitun oksettavaa läskiä vain etten pysty.

Jääkaapissa on hedelmäsalaattiainekset. "Elina sun pitää ajatella positiivisesti." En mä pysty. Mä en ehkä edes halua. Mä oon niin kovin väsynyt taas. Nukuin viime yönä noin kahdeksantoista tuntia. Ja olisin voinut vielä jatkaa. Mä oon lopussa, kyllästynyt, vittuuntunut ja ahdistunut. Negaa negaa negaa yhyy. Oon paska(a).

Vittu mun teksteissä ole enää mitään pointtia. Samaa paskaa 24/7 ja mulla ei mene edes huonoiten. Hapeän. Itseäni. Piste. Nyt meen tekeen hedelmäsalaattia.

- -

Hedelmäsalaatti syöty. Voisin tähän väliin esitellä miten toissapäivästä tähän päivään mun ulkonäkö on muuttunut. Kävin siis vähän serkkuseni kammattavana, hänestä siis tulee se parturi-kampaaja. Olen erittäin tyytyväinen. Voin sanoa et noi otsarit sit on vinot ja sekaiset mun takia, ei sen takia et ne ois leikattu päin persettä! :D


ENNEN


JÄLKEEN

- -

Blöärgh. En tiedä. Kauhee tarve kirjoittaa, puhua jollekin. Mutten tiedä kelle voisin puhua, kuka haluis kuunnella jne. Ja kelle osaisin puhua. Eetu ois tossa, mut ... en mä tiedä. Kuuntelen repeatilla Rataraatoa ja Hullua ja vittttttttuuuuuuuuu. Elämä on paskaa. Ei mul muuta. Kyl te tiedätte mitä mun päässä liikkuu. Aina vaan ja aina vaan. Vittu mä oon pahoillani et oon syntyny. Vittu.

Ja jotenkin pitäis jaksaa. Ois tulossa kaveria kylään. Ois kaikkea kivaa, ihanaa, jännää. Ja silti kun ei meinais jaksaa. Tää repii mua kahtia ja tekee mun olosta entistä pahemman. Tiedän että mulla ois vielä paljon nähtävää, mut kun en tiedä haluanko nähdä ja kokea sitä kaikkea. Varsinkaan jos se on lähinnä tätä tällaista. Ylä- ja alamäkeä ahdistuksen sävyttämänä. Ajoittaista psykoosinpelkoa ja pakko-oireita ja kesto-oireita ja lääkkeitä ja jatkuvaa kuolemankaipuuta. Päästäkää minut tästä.

np: Imagine Dragons - Radioactive

4 kommenttia :

  1. Oih ihana toi jälkeen-kuva! (ja toi ekakin, tuli mieleen Kurt Cobain jotenkin) Hiukanko oot kaunis, toi tukka sopii sulle superhyvin.

    Voimia <3

    VastaaPoista
  2. mulle voit aina puhua. tosin kuka haluais puhua täysin tuntemattomalle? mutta sanonpahan vaaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi! mun on jopa helpompi puhua tietkö tuntemattomille... oon ehkä outo (jaa, nytkö vasta huomasin sen? :D) mut saa lisätä esim. fb:ssä, jos löytää :D

      Poista