Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Anyone?

Mulla on paha olla, ahdistaa. Kävin nukkumaan puoli yhdeksän, mutta heräsin ahdistukseen puoli kaksitoista. Viime yönä nukuin kahdeksantoista tuntia. Tää on niin tätä. Kaikki tai ei mitään. Jossain välissä yö ikkunan toisella puolella on pimentynyt ja mä oon kamalan yksin. Saunassa äiti huomaa laastarin jalassa. Vastaan että kun on niin kamalan paha olla. Siihen ei vastata mitään. Ei varmasti usko, ei kukaan usko. Mulla on muistaakseni huomenna keskustelu aamukymmeneltä, en ole varma. Pelottaa jo nyt mennä sinne, koska ketään ei kiinnosta eikä kukaan usko.

Mä voisin maata sängyssä kaiken aikaa. Paitsi välillä on nälkä. Mut kaiken muun aikaa. En nukkua, maata vain. Ja ainoat ajatukset mun päässä silloin on et "mä en jaksa, mä haluan pois, auttakaa, en jaksa, mä en jaksa, mua väsyttää niin, auttakaa, päästäkää pois". Vedän masennusteisteistä vaikean masennuksen pisteitä. Niitä samoja, joilla oon lähtenyt osastolle. Mut ei kukaan ota vakavasti. Ei kukaan. Se sattuu. Se sattuu ja pelottaa; miten mä selviän kun kukaan ei halua auttaa?

Mä haluaisin kokeilla uutta masennuslääkettä, jotain, en tiedä, en mä lääkäri ole, mut jotain. Jotain mikä veis tän pahan olon pois. Mut oon kai vielä liian hyvässä kunnossa kun syön ja juon ja nukun ja ajoittain jaksan raahautua suihkuunkin. Mä pidän kulissit ylhäällä, en mä osaa - tai saa - näyttää todellista vointiani. Jos mulla ei oo huomenna sitä tapaamista niin en tiedä... En mä sairaalaankaan halua, mä haluan että avohoito tekisi jotain. Jotain saatana.


np: nothing

4 kommenttia :

  1. Miks susta tuntuu siltä, ettei sun tilaa oteta vakavissaan? Tai niinkun että onko joku lääkäri tms ollu sellasella välinpitämättömällä asenteella? Kyllä ihmisiä sun vointi ihan varmasti kiinnostaa, sun läheisiä ja toivon että ammattilaisiakin, vaikka niiden sekaan kyllä mahtuu mulkkujakin. Jos sun äiti tai muut ei kommentoi sun juttuja, niin voi olla ettei ne tiedä mitä sanois tai jotain... Koska en halua uskoa että niitä ei kiinnostais :( <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hoitajat lähinnä, ja perhe. tosin tää saattaa olla vaan mun tunne, en tiedä, eilen hoitajan kanssa meni tosiaan ihan jees... :///// kyl ihmisiä varmaan oikeasti kiinnostaa, mut... tuntuu niin turhalta... ääh, tuntuu tyhmältä nyt että ees oon sanonu tollasia mut :C

      Poista
  2. mulla on samanlanen tila nyt.. makaan vaan ja välillä nukahtelen,
    saatan nousta syömään ja kattoo telkkaria hetkeks, sit taas makaamaan.. sairasta että tätä pitäis jaksaa! mut pakko vaan pysyä, perheen takia ettei ne menettäis lastaan. avohoitokin menee perseelleen ja vaihtuu hoitaja ja ketään ei vittu kiiinnosta. ahdistukseen kyllä saa apua mutta masennukseen jotenki ei?? en ymmärrä. pakko vaan yrittää oottaa parempia päiviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tsemppiä sinne! :( kurja kuulla et joku on samassa tilanteessa, ei se kivaa oo. ääh :C

      Poista