Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 9. elokuuta 2014

Bileet / bileet

Toista päivää Eetun tupareissa. Ollaan pelattu lauta-/korttipelejä, juotu (lähinnä noi jätkät kylläkin koska en lääkkeiden kanssa viitti - tai muutenkaan innosta, ja siis ainoana munattomana miehenä olen mukana :((( ) ja kuunneltu Radio Rockia. Lavastettu Jaakon sammumiskuva. Puhuttu paljon paskaa (ja homosteltu). Perus jätkämeininki? Vähän tänään väsyttäny ko nukuin huonosti viime yön. Nyt alkaa piristyä hieman. Jätkät lähti hakemaan lisää kaljaa Valintatalosta, mä jäin tänne yksin.

Ja äsken soi puhelin, äiti soitti ja samaan aikaan ovikello, mulla puhelin latauksessa, joku näyttää keskaria ovisilmälle, avaan → veljeni Otto, joka kai lähtee hakemaan pitsaa/kebua ja nyt mua vituttaa et söin ne kaks nakkia ja tyyliin viis puolraakaa ranskalaista enkä venannu hetkeä pidempään. Hyi.

En tiedä. On lievää ahdistusta ilmassa. Huolta kavereista ja murhetta silmäkulmassani. Vituttaa rahatilanne, ahdistaa olla minä. Näen mä plussapuoliakin: syksy tulee (♥!), ens viikolla toivottavasti takkuja päähän (vaikka kaikki läheiset ovatkin silleen "hyiyöks" ja "oot idiootti"), ens viikolla myös toivottavasti Milka pitkästä aikaa ja Sonjakin mietti jos ehtisi/pystyisi ens kuussa tulla käymään ♥ Jokin on silti paikaltaan jossain mun sisällä ja sitä mä pelkään ja inhoan. Mä en oo koskaan turvassa, en missään, vähiten yksin. Harkitsin tännekin yksin jäätyäni vetäväni lääkeöverit näillä vähillä mitä mä täältä löytäisin, mut onneks on vielä sen verran järkeä päässä etten koko porukalle sellasta halua. Turhaa sairaalareissua kun en ees halua tappaa itteäni, joku ääni vaan päässä käskee. Ja se ääni, se miten sen käy lähivuosina, lähikuukausina tai jopa lähiviikkoina ratkaisee aika pitkälle miten mulle käy. Die or live, bitch.

Ja näin ne tilanteet muuttuu kesken tekstin kirjoittamisen: Otto soittaa et sähän otat ny pitsaa joten mäkin siis näköjään läskeilen viel lisää tänään. Ei pitäis näil kiloilla, mut just nyt - I don't give a fuck. Oksettaa kyl nää läskit, ei se oo muuttunut mihinkään, mut on kaikkee muutakin. Ääh. Ahdistaa, ehkä mä otan Opamoxia ko jengi on taas kasas. Ja pysyn kaukana viinoista. En kyl tosiaan koe niitä kohtaan mitään vetoa muutenkaan. For real, en rentoudu siitä, tuun vaan väsyneeks ja/tai vihaseks. Ja koska lääkkeet en "voi" juoda ees paljoo. Like I'd care about alcohol mutta siis. Vittu nyt on kyllä väsynyttä tekstiä ääääääääää. :D:D::D:D:DD

Mut jengi on taas koossa ni ehkä mä lopetan jaarittelun ja joko pelailen noitten kaa tai jatkan jaarittelua fb:n puolella Nooran kans. (Oli muuten pakko vastata ovipuhelimeen ko summeri soi ni asiallisesti et "KUKA VITTU SIELLÄ ON" ja hieman kuumotti jos se ei ois ollutkaan noi jätkät :))))! Seura tekee kaltaisekseen on ainoa puolustukseni...) Nyt siis pitsaa ja oksennusta ja lisää törkyjuttuja. Adios!


np: Timo Rautiainen & Neljäs Sektori -
Oma arkipyhä

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti