Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Manic girl from the land of mental disorders

Luulin, että mulla on tänään hoitajien tapaaminen. Odotin kauhulla, tärisin ja pelkäsin. Jostain syystä kuitenkin tarkistin paikan päällä puhelimesta ajan - enkä taida luottaa enää koskaan muistiini. Väärässähän mä olin; aika oli ollut eilen. Vitut. No, soitin sit hoitajalle siinä et moi tuotanoin taisin feilata ja ois vähän asiaa. Sanoivat että "joo soitellaan". Jäi ahdistamaan, joten tyyliin heti perään laitoin viestin, jossa kerroin vähän tarkemmin ja pahoittelin kun en osannut puhelimessa sanoa. Sain viestin: "soitan tänään".

Ja niinhän se hoitaja soitti. Sain mielestäni aika hyvin sanottua mitä mun pitikin. Nimittäin. Totesin tässä alkuviikosta että jonkinlainen ja -asteinen maanisuushan mua taitaa vaivata. Laskeskelin tän yhteen siitä, että netin Goldbergin maniatestistä sain 61/54 eli siis 54 pistettä oli rajana että testi näytti tulosta "severe mania", ja siitä, että wikipedian oirelistauksesta (tai no, sitä mukaellen) nappasin itselleni seuraavanlaisesti "pisteitä" (tai jotain):
✓ epätavallisen innostunut
✓ ajattelemattomia ym. tekoja
✓ vastuuntunnon puuttuminen (ei tunne huolta tekojen mahdollisista huonoista seurauksista; esimerkiksi liian runsas rahankäyttö)
✓ päämäärätön, tarkoitukseton puuhailu
✓ vähäinen unentarve suuresta tarmokkuudesta huolimatta
✗ puhe on niin nopeaa, että toiset eivät kykene sitä seuraamaan
✓ ajatuksenriento
✓ keskittymisvaikeus (jonka vuoksi esimerkiksi puheenaiheet tai tekemisen kohde saattavat vaihdella nopeasti)
✗ liioiteltu voiman, suuruuden ja tärkeyden tunne
✗ poikkeava tai korostunut ärtyneisyys

Kerroin siinä sitten tuota listaa apuna käyttäen hoitajalle mitä mielessä liikkui. Aloin täristä, ääni oli kireänä ja oli vaikea saada sanoja ulos suusta. Toisaalta huomasin, että kun vain annoin sanojen tulla niin ahdistus helpotti, ja oli mukava kuulla kun hoitaa sanoi että "hyvä kun soitit". Ei niillä taaskaan ollut antaa aikaa, mutta soittoaika irtosi ensi tiistaille, ja käsky soittaa jos menee pahemmaksi. Lupasi myös hommata mulle lääkärinajan. En ookaan nähnyt tätä lääkäriäni vielä koskaan, jännittää, jos en oo ihan väärässä niin tää on koko kyseisen poliklinikkahässäkän vastuulääkäri. Tai sit just se toinen samanniminen. En tiedä, se selvinnee kunhan tapaamme.

Ja joo. Oonhan mä tosiaan käyttäny rahani aika huolella tässä kuussa. Mullahan meni alkukuusta joku 500€ parissa päivässä. Vielä ois jotain päälle 150€ laskuja jälellä ja rahaa 0€. Saan tosin maanantaina sen jonku satasen, mutta tarvisin silti vielä vähän. Ottaa niin päähän, miten mä oonkaan tällanen. Näin pahasti kusessa en oo ollu koskaan tässä suhteessa, näitten asioiden ja olojen kanssa. Sain mä jopa sanottua sille hoitajalleni että lääkkeistäkin oon huolissani. Kun tällaista menoa ja kuitenkin paljon lääkkeitä/lääkettä. Ja mua ei tyrmätty, ei sanottu et "ei tää lääkkeistä kiinni oo" tai mitään, suhtauduttu negatiivisesti. Vaan otettiin tosissaan. Yllätyin positiivisesti.


(Kaiken huippuna se että eräänä yönä valvottuani halki yön ja naurettuani yksikseni, hihiteltyäni fb-keskusteluissa ja oltuani muuten vain vauhdikkaan ylipirteän iloinen mä aloin kuulla taas ääniä. Ne oli pahoja, kuisketta siellä missä sitä ei vois olla ja supinaa pahoilla kielillä. Ja samalla mua pelotti että nauratti, mikä sai mut pelkäämään eniten.)

np: The Pretty Reckless - Going to Hell

6 kommenttia :

  1. voi kulta muista sanoa tuostakin!!!

    VastaaPoista
  2. Tätä on pelottava lukea. Toivon niin kovasti, että saat apua, ja toimivaa apua, etkä joudu syöksykierteeseen <3

    VastaaPoista
  3. Pikkuinen <3 Huolestunut siusta olen. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ♥ kyl mie pärjään, kiitos kuitenkin huolestasi ♥

      Poista