Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

tiistai 23. syyskuuta 2014

Our world is slowly dying

Kukaan ei soittanut tänään. Niin. Ei pitänytkään; hoitaja on kipeänä. Nukuin kuudentoista tunnin yöunet. Nukuin kahden tunnin päiväunet. Väsyttää. Tänään on sellainen päivä, sellainen jolloin ahdistus nostaa päätään ja painaa rinnassa. Aamulla (aamulla) herätessä pää sanoi ahdistaa, rintakehä sanoi ahdistaa ja mä huokaisin ilmaan "ahdistaa". Tekee mieli jotain hyvää. Suklaata. En saa sitä mistään nyt. Ehkä vain otan muutaman Opamoxin ja käyn jo nukkumaan, mä olin eilenkin näihin aikoihin sängyssä. Opamoxia varmistamaan ettei tarvi pyöriä kuten eilen. Opamoxia ettei tarvitse nähdä sellaisia unia kuin viime yönä. Unia, joissa mut sidotaan lepareihin, joissa oon osastolla ja syön oikeasti kourallisen, siis kymmeniä, lääkkeitä aamiaiseksi, koska olen niin sekaisin. Nyt vain yksitoista päivässä. Unia, joita olen nähnyt kertoja aikaisemmin. Mä en jaksa tänään. Tänään mä voisin lopettaa, tänään mä voisin lopettaa.


np: Lilly Wood & The Prick - Prayer In C (Robin Schulz Remix)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti