Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 8. marraskuuta 2014

Huoneet vaihtaa paikkaa

Mulla on jotenkin mystisesti paha olla. En osaa selittää. Ei oikeastaan ahdista, on vain. Huono olla. Väsyttää hieman, väsyttää hieman enemmän, ja okei, kai mua ahdistaakin. Btw, söin eilen illalla vikan kerran Deprakinea, jännittää tuleeko vielä toinen viekkariaalto. On sekava olo. Sellainen... vaarallinen tavallaan. Onneks oon tääl porukoilla. Täällä, enkä kotona lääkevuoren luona. Pelkään taas itseäni. Tekee mieli satuttaa, yliannostaa, sekoilla. Mut kai mä vaan meen nukkumaan kohta.

Perkele. Ehkä pitää ottaa Opamoxia. Tai en tiedä, mut. Tää olo. Se on syventynyt tässä. Ja mua pelottaa. Että valvon koko yön. Löydän veitsen. Pilaan huomisen isänpäivän. Joo. Taidan ottaa ne Opamoxit. Kolme on sopivasti. Sopivasti että nukun sopivasti. Mua on taas tänään vaivanneet pakkoajatukset, pelkotilat, vainoharhaisuus. Lyö veitsi käden läpi. Tota mun pää huutaa jatkuvalla syötöllä taas tänään. Ja musta surullisinta on, että mä oon tottunut tähän kaikkeen. Se ei liikuta, ja sen takia pelkään et joku päivä mä toteutan vaan jonkinlaisesta tottumuksesta (?) kaiken mitä pää huutaa. Pääni on vaarallinen paikka.


En tiedä mikä järki tässäkin tekstissä nyt on. Tuli vain tarve kirjoittaa, vaikkei ole mitään sanottavaa. Odotan keskiviikkoa, odotan hoitajien tapaamista. Yllätys sinänsä. Mua oksettaa. Helvetti. Tää olo vain pahenee. Oon sekava. Ää. En haluaisi vielä kaatua sänkyyn, mutta. En tiedä onko mulla vaihtoehtoja kun en jaksa, en pysty olemaan hereilläkään. Tosin tuskin mä vielä nukahdan sängyssäkään. ASFHIKAF. Sekavaa. Vittu. Anteeksi.

np: Musta Valo - Silmät kiinni

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti