Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 20. marraskuuta 2014

Yritin pohtia - meni läskiks (taas)


Bring Me the Horizon laulaa et "everybody wants to go to heaven but nobody wants to die". Musta on jotenkin, ööh, jännittävääironista(?)outoa et laulan tota päässäni itse automaattisesti käänteisesti; "nobody wants to go to heaven but everybody wants to die". Musta se on jotenkin osuvampi noin. Nykymaailmaan. Tää maailma on niin täynnä (ainakin tuntuu siltä) sairaita ja kipeitä ja huonovointisia ihmisiä, jotka haluaa kuolla. Nuoria, kauniita, upeita ihmisiä, jotka tahtovat lopettaa elämänsä. Ei tän pitäisi olla näin. Munkaan ei pitäisi olla tällainen. Eikä sun. Sun, joka sitä kuolemaa haudot sisälläsi. Te kaikki. Miksi meille on langetettu tällainen taakka?

Ja haluaisin tietää, onko aina ollut näin. Että aina on ollut nuoria, kauniita, upeita ihmisiä, jotka eivät jaksa jatkaa. Miksi nyt? Onko se tää saatanan maailma, joka painostaa olemaan kaunis rikas paras täydellinen, ja vähempi ei muka kelpaa? Muhun sattuu aina kun törmään 20-, 18-, 15-, 12-vuotiaaseen, joka ei jaksa enää. Meitä on jo liikaa. Yksikin on liikaa. Ja mä tekopyhänä itken muiden kohtaloa vaikka samalla haudon itse sitä pahinta mun päässä. Niin tekopyhää, niin.

Ja kun en silti voi pelastaa ketään kuin ehkä itseni ja sekin on maailman vaikeinta enkä tiedä pystynkö siihenkään. Ja se hajottaa mua sisältä, koska en halua muuta kuin pelastaa kaikki, vaikka tiedän etten tosiaan voi kuin kuunnella yrittää auttaa olla siinä läsnä. Se ei riitä mulle. Mä haluaisin pelastaa pelastaa pelastaa ottaa tuskan pois vaikka itselleni. Mut se ei onnistu. JA SE TAPPAA MUA SISÄLTÄ. Se on niin väärin. Se on. Väärin.

- -

Mua paleltaa vaikka mul on vaatteet päällä ja sukkien lisäks villasukat jalassa. Tääl porukoil on kylmät lattiat. Äiti tulee kohta kotiin töistä, vois keittää sille taas kahvia. Alavatsaan sattuu aivan saatanasti, thx menkat. Kävin tosiaan nukkumaan eilen tänään joskus neljän jälkeen. Hups. Luin vielä kirjaa datailun päätteeksi ja söin niitä suotanan nuudelssoneja. Ja kävin aamulla vaa'alla. Sataneljäpilkkuviisi. Puoli kiloa mennyt jonnekin, vaikka söin pussillisen sipsejä ja pussillisen toffeesuklaajuttuja tässä kahden päivän sisään. Ja kyllä äiti, olen syönyt myös ruokani. Yksi lämmin ateria päivässä, sen lisäksi hedelmiä, ja aamupalalla leipää ja jogurttia. Ja iltapalaksi. Jotain. Ei yleensä niinkään terveellistä.

- -

Syötiin pähkinöitä (ja jäätelöä, hups, äidin vika). Varpaita palelee edelleen, hyrrrr. Ja vähän käsiä. En tiedä, hyrrhyrr. Pähkinät oli hyvii, nam. Alkaa mennä randomiks koko teksti. Päätä särkee. Mulla on jännä olo, samaan aikaan väsyttää ja mieli on maassa mut toisaalta aivot käy kovalla vauhdilla ja silmät seisoo päässä ja wheewheewhee. Ihmettelen ko mun vasemmasta etusormesta kuoriutuu nahkat pois? Pitäis jaksaa suihkuun mut en tiedä. Ei huvita. Vaikka näennäisesti mulla tosiaan on energiaa, se on vain näennäistä. Kun mä istun tähän ja hiljennyn riehumasta niin huomaan kuinka väsynyt oon, kuinka en jaksaisi. Mut turha sitä on kai valittaa. Ei mulla muuta, *köh*. KUIN ETTÄ kirjoittakaa niitä kysymyksiä tänne, paljon, kiitos! ♥ Loppuun fiilikseni mun tällä hetkellä sit kuitenkin yyh :((((((((((((((((((((((((


(anteeks että kirjoitan näin paljon)

np: Blues Pills - Ain't No Change

6 kommenttia :

  1. Hienoo että jaksat kirjoittaa noin paljon , tykkään sun tavasta kirjoittaa :)

    pakko vielä sanoa että osu kyllä mun kohdalle toi nuori joka haluaa kuolla, valittavasti maailmassa on liikaa ihmisiä joita kohdellaan kaltoin :(
    voimia nyt vielä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitän! kiva et ainakin joku jaksaa lukea (?) :D! :333333

      voimia sinnekin ♥

      Poista
  2. Tää maailma on kyllä niin vääristynyt. Just niin kun sanoit, kaikkien pitäis olla täydellisiä laihoja kauniita rikkaita ja muodikkaita. Kaikkien pitäis sulautua siihen samaan muottiin ja sitten ollaan olevinaan niin helvetin erikoisia, vaikka kaikki on kuitenkin ihan samanlaisia... Ja kun joku on erilainen ja jollakin on erilainen käsitys maailmasta niin se on ihan urpo sitten.

    Plaaah. Joskus mietin että olis kivaa elää jotain 50-lukua, tai jotain vanhempaa aikaa, mutta en mä tiedä onko silloinkaan asiat ollut yhtään sen enempää mallillaan. Silloin ehkä asioita ei ole mainostettu niin paljon, vaan oikeasti ihmisten on pitänyt vaan selvitä ja pitää se paha olo sisällään. Sitten kun joku tekee itsemurhan, niin siitä ei puhuta eikä siitä kirjoiteta lehdissä. Silloin joskus ei oo varmaan ollut edes näin "hyviä" mahdollisuuksia saada apua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mmm, kyllä.

      niin. sitä on vaikea tietää :D::D uskon, että tää kaikki on kärjistynyt nykypäivänä jotenkin, mutta ei tää kaikki oo vaan tyhjästäkään ilmestyny - on tätä esiintyny ennenki. en tiedä. plääh :D

      Poista
  3. oot niin hyvä kirjoittamaan, luen aina kaikki postaukset. c:
    jotenkin tosi sujuvaa tekstiä, ja mukava lukea, vaikkei tietenkään aiheet ole usein mukavia..
    ja samaistun kovasti, tahtoisin myös kaikki pelastaa, ja sattuu kun ei pysty (edes itseään pelastamaan). surullinen maailma.. mutta koitetaan jaksaa. ♥ olen täällä, välitän, vaikken usein uskallakaan kommentoida tai mitään, yhyy ujous. :<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. awwww, et(te kukaan!) tiedä miten kivalta tuntuu kun joku sanoo et oon "hyvä kirjoittamaan" tjsp!! tää on mun henkireikä, ja jos oon kuulemma vielä hyvä siinä niin ;______; KIITOS ♥

      äläkä ujostele hei, en pure :3 purr!

      Poista