Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

You know I'm no good


Anteeksi, että kirjoitan koko ajan. Anteeksi kaikesta. Mutta juuri nyt mun jalkoja särkee, oon iloinen siitä että mä sain aloitettua Tales from the Borderlandsin, ja surullinen koska jouduin jälleen toteamaan ettei Borderlands 2 toimi mun koneella. Tästä syystä ei toimi varmaankaan myöskään Borderlands: The Pre-Sequel, mikä sekin vituttaa koska haluaisin joskus pelata sitäkin. Ja Dreamfalls Chapters kiinnostaa ylipaljon, en vain tiedä osaanko pelata tuollaisia. Ei-point&click-tyylisiä. Oon paska pelaaja :) Tosin Eetu puhui että kun sen uusi kone saapuu niin saisin noista sen vanhoista osista kasatun semipaskan koneen, koska sen koneella taas tuo Borderlands 2 pyörii, vaikka onkin huonompi kone. Se on kai kiinni mun näyttiksestä, siis että vääränmerkkinen, ei siitä ettei tehot riittäis. Ja sekö vituttaa kahta kauheammin :)

Kohta aion olla paha. Ja. Varastaa äidin nachot ja salsadipin. Tekee niin mieli, vaikkei pitäisi kun "laihdutan". Mutta onko sillä nyt niin väliä saatana joka päivä? Ei. Varsinkin jos voin varastaa ne. Saada huudot. Ja ostaa uudet. Jee. Onneksi on vain pieni pussi. Vainoharhainen puoleni tietenkin ajattelee, että äiti osti sen vain testiksi että pystynkö vastustamaan kiusausta vai olenko paska ihminen ja syön ne. Mutta eihän se nyt niin voi olla? Eihän? On mulla ihan vähän Pepsi Maxiakin. Nyyh.

Taas menee hiukan kovaa. Sammutan valot ja toivon ettei kukaan tule valittamaan. Kuulen jatkuvasti tässä pimeydessä television ääntä vaikkei kukaan ole katsomassa sitä tai koko laite päällä. Vainoharhoja, saatana. Välillä kuuluu myös olemattomia askeleita. Hyrr. Pelkään niin kovin, en halua pahaa kenellekään, en mä tahallani valvo! Aina ei vaan nukuta.

Haen ja avaan nachopussin - se rapisee, ja lyön (tai läpsäisen pikemminkin, en osaa kai lyödä tarpeeksi hyvin) itseäni kasvoihin koska en osannut avata sitä äänettömästi. Ja toiselle poskelle. Läiskähdys kaikuu hiljaisen huoneen seinistä - vaikka soihan täällä Adema. Nää on juuri niitä nachoja, joiden muodosta pidän. Ihan nachonachoja, pyöreitä. Pyöreitä kuin minä, hehs. Salsadippi tuoksuu taivaalliselta ja vaikka dippaan siihen vain nachosta pienen osan - ah, se maku! Pelkään jääväni kiinni tästä ja tekisi mieli jo nyt mennä itkemään äidille että en minä tahallani, anteeksi. Mutta eipä se mitään auttaisi.


Vähän on tunne ettei tänä yönä nukuta. Harmi kun tuosta TFTB:stä on tullut vasta yksi episodi. Se loppuu liian pian, luulen mä. Himottaa simona ostaa tuo Dreamfall Chapters ja saatan sortua vielä tänä yönä vaikkei pitäisi anteeksi ihmiset ja maailma. ...ja itseasiassa sorruinkin heti kun sain season passin spessuna -40%! Kannatti googlettaa, se ei oo enää kauaa nimittäin alessa :3 Nyt oon onnellinen pieni possu, jeijj! Jos jotain kiinnostaa ja on nopee, se on näköjään enää tunnin alessa, niin täältä: GOG.com!

Joten nyt taidankin tämän nopeana tytynä postata, että nopeimmat teistä voivat hyödyntää tarjouksen tuon jos siltä tuntuu! Jatkan varastettujen nachojen salaa syömistä, Pepsin litkimistä ja kuuntelen Amy Winehousea liian kovalla volyymilla nähden siihen että on yö ja että porukat nukkuu viereisessä huoneessa - eli tassan volyymilla 21% winampista ja luoja ties mitä muualta. Joten toivokaamme etten enää postaa (ja jos postaan niin postaisin jotain vähän järkevämpää?) tänä yönä, hyvää yötä ja nukkukaahan te edes (hyvin vielä!) ♥

np: Amy Winehouse - October Song

1 kommentti :