Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

tiistai 12. toukokuuta 2015

Älä juhli vielä mutsi; sä et tunne lastasi


Oon pysynyt mahtavat kaksi (2) päivää jo kalorirajoissa. Tosin nyt tekee mieli jotain hyvää, sipsiäsipsiäsipsiäsipsiä mut taidan ottaa jotain muuta (mm. koska ei ole edes sipsejä). Tänäänkin aika kuluu liian hitaasti. Nukuin kolmeen syöden välissä vain aamupalaksi tonnikalapitsaleipää (...), ja oonkin siks ollut tän hereilläoloaikani aikas pirteä. Nyt väsyttää silti taas, mikä on sinänsä ihan hyvä koska ihan kohta alkavan Suomi-Venäjä -pelin jälkeen ois ihan ok jo käydä nukkumaan.

Mua on vaan nykyään alkanu vituttaa nää paremmat olot, paremmat päivät, paremmat ajat yhtä paljon tai melkein enemmänkin kuin huonot. Kun tietää et se huono tulee taas. Se on eniten perseestä koskaan. Ja turha sanoa mulle että "jonain päivänä se ei tule" - sehän se vasta ahdistaakin! Ajatus siitä että sä vaan odotat ja odotat ja mitään ei tapahdu ja sit ko lopulta lopetat odottamisen niin PAM! se on päällä taas. Koska kenenkään elämä ei oo ruusuilla tanssimista, ja mä kehtaan sanoa olevani niin herkkä tai jotain että tunnen kaiken täysillä ja niinpä paskat päivät todella ovat paskoja.

Joten mä en ainakaan juhli kuin korkeintaan jos Suomi voittaa (heh). Sekin ottaa päähän kun jengi kuvittelee et oon fine kun on pari hyvää päivää takana - varsinkin perhe. Tai ainakin siltä se tuntuu. Mä elän jatkuvasti veitsenterällä ja se ei oo mukavaa, suuntaan eikä toiseen. Mut mä kuulen jo Mertarannan hölötyksen, joten taitaa olla aika siirtyä television ääreen (kun kerrankin jaksan) ja tsekata millasta peliä tänään. Sekavia ajatuksia sekaisin olevalta tytyltä. Nyt meen, mo! →

np: Paperi T - Elokuva

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti