Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 30. toukokuuta 2015

Sanat ei riitä kuvaamaan


Ahdistaa. Ahdistaa. Väsyttää, masentaa, ahdistaa, oksettaa. En halua olla. Yksinäisyys painaa rintaa. Tyhjyys painaa rintaa. Haluan taas ja edelleen kuolla. Tuntuu niin pahalta. Väsyttää. Ei ole hyvä olla. Olisi pakko mennä nukkumaan ettei tapahdu pahoja asioita. Pelottaa. Keskiviikkoon ja poliaikaan on vielä aikaa monta pitkää päivää. "Jos oot aina vaan tollanen sun pitäis olla aina vaan osastolla." Itkettäisi. Miksi olen tällainen; milloin musta tuli tää? Oksettaa, oksettaa.

Tätä mä vain olen, turhaa tilaa, tyhjää lihaa. Haluan apua, mutten tiedä voiko kukaan auttaa. En jaksaisi enää kauaa. Ahdistaa. Ketipinor ei auta, olen kokeillut jo useana päivänä useaan otteeseen (en liikaa kuitenkaan). Itkettää. Taas tuntuu siltä etten halua edes nähdä ihmisiä, fyysisesti siis, tahdon sulkea silmäni enkä nähdä, kuulla, tuntea, haistaa, maistaa mitään enää. Pois. Ja ne eivät uskoneet ettei osasto mua auta; tässä käy aina näin. Maailma palaa ja mä palaan takaisin vanhaan. Kukaan ei todella tunne mua, kukaan ei todella ymmärrä mua. Ne näkee mitä haluaa, kaiken sen "positiivisen", ja pysyvät siinä. Ehei, ei surullista, masentunutta, itsetuhoista Elinaa ole! Ja jos on, se suljetaan laitokseen.

Haluan huutaa, viiltää, raastaa. riistää, tappaa, oksentaa, itkeä ja käydä sit nukkumaan. Huutaa en saa, viiltää en saa, raastaa en saa, riistää en saa, tappaa en voi, oksentaa en osaa, itkeä en pysty, joten taidan mennä nukkumaan vihaten itseäni, vihaten ihmistä, vihaten elämää, vihaten maailmaa. Kyllä, yritin värittää mun mindfulness -värityskirjaa keskittyäkseni muuhun. Kyllä, mä luin jotta saisin ajatukset pois. Kyllä, mä olen yrittänyt. Se ei vaan riitä tälle paskalle, se haluu mut kuolleeks - eikä sekään kai riitä. Mä en riitä, kenellekään, koskaan. Pois. Tahdon pois. Pois.

np: Ruger Hauer - Riippusilta

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti