Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Sillä on ruusuja sormenpäissä ja sillä on sieluja seitsemän

Kai mut pitäis lukita johonkin laitokseen. Kun aina vain ahdistaa, väsyttää ja tahdon satuttaa. Tai sit mun pitäis kuolla. Tuntuu et mä vaan sulkeudun, koska en voi puhua avoimesti. En voi, sillä mut tyrmätään, mua loukataan, mua ei uskota, mua ei haluta kuunnella tai kuulla. Ketä nyt rehellisesti kiinnostaa että mulla on paha olla lähes koko ajan? Varmaan kamalaa tietää ettei esikoisesta tule koskaan mitään. Ettei se kouluttaudu, hanki ammattia, mene naimisiin ja hanki lapsia. Että se todennäköisesti kuolee oman käden kautta ennenaikaisesti. Varsinkin koska, vaikka ite sanonkin, en oo mikään kaikista tyhmin - mä pärjäsin koulussa helvetin hyvin. Mutten kai koskaan elämässä.

Ahdistaa, ahdistaa niin paljon. Ahdistaa vaikka tänään on ollut ihan ns. hyvä päivä. Ahdistaa hengittää, ahdistaa olla elossa, ahdistaa puhua, ahdistaa olla puhumatta. Alan varmistua siitä ettei mua saa korjattua. Ei varmasti saa. Ja sen faktan kanssa mun pitäisi vain oppia elämään. Minä, täydellisyyteenpyrkijä, en tiedä pystynkö elämään epätäydellisenä, viallisena, rikkinäisenä. Mut mä lupaan yrittää. Se on kaikki mitä mä voin tehdä nyt. Mä yritän kehittää itselleni haaveita tulevaisuuteen. En keksi kuin yhden, mitä tavoitella: että oisin joskus viiden(+) vuoden päästä siinä kunnossa että voisin asua yksin ja hankkia oman ranskanbulldogin. Muuta en pysty keksimään, mut kai joku viisaampi sanoisi et tuokin on jo ihan hyvin ja tarpeeksi?


Jotenkin kaikki tuntuu vain tyhjältä, turhalta, vaikealta. Mä olen tyhjä, turha ja vaikea. Ahdistus ei mene ohi vaikka otan Ketipinorin ja odotan puolisen tuntia (yllätynkö? not). Mä tunnen itseni myös tylsäksi. Sellaiseksi... epäkiintoisaksi. Itseään toistavaksi. Latteaksi. Bläähblaahblääh? Vaikka omasta mielestäni olen kaikkea muuta kuin tuota! Mutta tunne on silti tuo, että ketään ei voi kiinnostaa tällainen ihminen. Sekavaa, ääh. Tuntuu että päätäkin alkaa särkeä. Väsyttää, mutten halua nukkua tai nukkumaan. Epäonnistuja. Limsaa kuluu, mä kulun, maailma kuluu, aika kuluu. Tyhmiä nää mun ajatukset ehkä, mut gdisjhgsdgsd kun siltä vain tuntuu. En jaksaisi enää keskustella tästä, ajatella tätä, en jaksa mitään. Haluaisin niin kovasti olla normaali. Sellainen jonka suurin ongelma on kaks mukaliikakiloa, koulu ja/tai työ, ihmissuhteet... En tylsä ja keskiverto, mutta normaali. Taidan tukehtua turhuuteeni ja mennä pelaamaan taas TS4. Äh.

np: CMX - Rakkaudessa ja sodassa

11 kommenttia :

  1. Voimia hurjasti <3
    Mielen kiinnosta kysyn; mitä oot opiskellut? Ja miksi (no sii varmasti voinnin takia) lopetit, niinkui mitä silloin tapahtui?
    ootko kuullu kuntouttavasta työtoiminnasta? Miltä se kuulostaa susta?
    Jaksele! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos ♥
      oon käynyt peruskoulun ja lukion, en muuta. sairastuin lukion aikana ja on pieni ihme (ainakin mulle) että sain sen suoritettua ja on lakki.
      oon kuullut. mulla on kuitenkin pieni ennakkoasenne, sillä ainakin kaikki kuntouttavat päivätoiminnat on suoraan sanottuna tehty aika palikoille ihmisille (been there, done that many times). ei sellaista sopivaa haastetta, tai sitten ei vain löydy sellaista mikä kiinnostaisi. ://

      Poista
    2. Itse olin kuntouttavan työtoiminnan (ne siellä työpaikallakin ihmetteli, että miks oon sellaisella nimikkeellä..) kautta teatterissa :) vaikka se työkkärin nainen, jolla kävin oli ihan saatanan ärsyttävä, niin ainakin se osasi hommata kivan paikan. Kai siihen, miten ne suhtautuu suhun siellä työpaikalla, voi aika paljon vaikuttaa itse olemalla sit vähemmän palikka tms.

      Poista
    3. joo no tarkoitin tolla palikalla lähinnä sitä että helmien pujottelu lankaan on aika turhauttavaa :------D uu, teatteri kuulostaa ihanalta! :)

      Poista
    4. Eka kappale kolahti. Paitsi mä olen se tyhmin ja kouluttamattomin. :---D

      Poista
    5. Ja osoitin taas tyhmyyteni laittamalla kommentin väärään kohtaan. Voevoe.Meen tästä nyt spämmäämästä.

      Poista
    6. Pyh, epäilen suuresti että olisit tyhmin!! Vahinkoja sattuu kaikille ;)! :--------DDD

      Poista
  2. Meitä bloginlukijoita ainakin kiinnostaa kuulla sun voinnista, siitä voit olla varma! :) Hurjasti tsemppiä ja voimia!

    VastaaPoista
  3. Kirjoitat vaikuttavasti, Elina. Toivon sinulle jaksamista.

    VastaaPoista