Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

tiistai 28. heinäkuuta 2015

En enää muista kuinka tähän ollaankaan luisuttu

Istun tuijottaen tyhjyyteen. Kirjoitan täyttääkseni tyhjyyttä. Väsyttää. Pitkiä taukoja lauseiden välillä. Väsyttää. Oon nukkunut taas lähes koko päivän, ollut tähän mennessä (15:41) hereillä ehkä reilun puolitoista tuntia. Tiedän että tää kostautuu iltaisin, kun pyörin unettomana, mutta väsyneenä, sängynpohjalla vannoen itselleni kuolemaa. Musiikki pauhaa kovalla jotten ummistaisi silmiäni. Yritän imeä siitä energiaa, onnistumatta. Torstai lähestyy liian hitaasti, en ole edes varma kyllä mikä päivä on, mutta tiedän ettei ole torstai. Maanantailta tää tuntuu, kalenteri valehtelee tiistaita. Jalkoja särkee aina vain, alan epäillä että tää on muuttunut psykosomaattiseksi sen sijaan että niitä särkisi oikeasti. Ahdistaisi törkeästi, jos se ei hukkuisi väsymyksen alle.


Paino on tippunut hieman, vaikka olen syönyt miten ja mitä sattuu. Mutta vain hieman. Voisin hokea loputtomiin sanoja väsyttää ahdistaa oksettaa - jälleen kerran - aivan kuin se muka helpottaisi oloa. Mulla on suuret odotukset torstaille ja pelkään että saan avuksi pelkkää eioota. Ei pitäisi koskaan odottaa mitään, ois jo tähän ikään mennessä pitänyt oppia. Jotenkin vituttaa että oon kaksvitonen enkä mitään. Pelkkää turhaa ja a waste of space. Mut tässä olossa en mä jaksa edes yrittää mitään, ja ei se kai väärin ole.

np: Apulanta - Vasten mun kasvojani

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti