Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Pudota! Pelasta! (Pohjakosketus suuntamme näyttää)


Ahdistaa. Otan seitsemän kahdenkymmenenviiden milligramman Ketipinoria. Olen aikaisemmin kokeillut yhtä kappaletta, toisella kerralla kahta, ja kolmannella kolmea. Ei vaikutusta. Nyt sitten päätin ottaa seitsemän asenteella "sittenhän nukut!". No, nyt puoltatoista tuntia myöhemmin voin sanoa ettei nukuta. Eli edes sadallaseitsemälläkymmenelläviidellä milligrammalla Ketipinoria ei ole muhun minkäänlaista vaikutusta. Ahdistus on edelleen läsnä jossain taka-alalla rintalastan takana, mut lähinnä nyt vain vituttaa päällimmäisenä koska toivoin niin olon helpottuvan. Täyttä kusipaskaa sanon minä. Naurattaa lähinnä. Ja on hieman maanista tää vitutus. Ehkä se Ketipinor sittenkin auttaa mut saatana kuka syö lähemmäs kaksisataa milligrammaa Ketipinoria pikkuahdistukseen lolzhehs.

Ja tää vitutus ei ole sitten välttämättä parempi kuin se ahdistus. Sillä siinä missä ahdistuksen vallassa olen valmis kokeilemaan passiivisempia keinoja itseni tuhoamiseksi, tää olo saa mut sen sijaan keksimään toinen toistaan verisempiä ja aktiivisempia tapoja tappaa itseni (ja/tai muut). Eli ojasta allikkoon, eh? Vittu tätä paskaa. Maanantaina se ois kai pakko ahdistella lääkäriä (jos se on töissä), koska ei helvetti. Mun pitäis olla paremmassa kunnossa jotta voisin edetä hoidossa. Mutta samaan aikaan mulla pitäis olla musta myös sellainen lääkitys joka pitää mut tasaisena ja sellaisessa kunnossa että mä pystyn tekemään töitä paremman psyykkisen kunnon eteen? VAI OLENKO NYT VÄÄRÄSSÄ. Varmaankin, mitäpä mä tietäisin. Mut oon vaan niin kiltti että pitäis olla tällainen raivo päällä kun soitan että en alistuis niiden "no sun on vaan pakko kestää ei me voida mitään" -sanoille. Pakkohan jotain on keksiä! Jos mitään ei ole tehtävissä miksi edes käyn siellä juttelemassa?

Helvetti kun pitäisi vielä selvitä kaksi kokonaista päivää ennen maanantaita. En tiedä miten pystyn, en tiedä haluanko edes. Tää on yhtä kusta ja paskaa. Ahdistusta ahdistuksen perään. Ei jumalauta kiinnosta. Ja nyt kun tunnen suurimman vitutuksen väistyvät tän purkauksen ansiosta, huomaan että ahdistus nostaa päätään. Oih ja voih! Ihanaa! Mistä saisin voimia ja jaksamista maanantaihin? Mistä saisin oikeat sanat jotka sanoa lääkärille (tai hoitajalle jos lääkäri ei ole paikalla)? Miten kuulostaisin uskottavalta enkä vain valittavalta idiootilta? Ja miksi mun pitäisi tietää kaikki? Musta ei ole mun tehtävä lääkitä itseäni mutta joskus tuntuu ettei muukaan auta. AAAAAAAAAAAAAA. Perkele.

np: Pretty Girls Make Graves - Liquid Courage

6 kommenttia :

  1. Olet ihan oikeassa ton lääkitys-jutun suhteen ja muutenkin. Musta se on ihan älytöntä että joudut päivästä toiseen kärvistellä noissa oloissa! Toivon niin kovasti että sun olo vaan paranisi jo ♥

    VastaaPoista
  2. samaa mieltä Yukin kanssa.. :( tsemppirutistus ♥♥

    VastaaPoista
  3. Ketipinor ei ole alkuukaan ahdistukseen tarkotettu, joku opamox tai serenase vois olla parempi puristavaan ja paniikin omaseen ahdistukseen.. Voisit keskustella lääkäris kanssa että saisit mielen kuntoon tai pääsisit ainakin ahdistuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin no. silti lääkärit vaan sitä ketipinoria usein tunkevat. opamox (ja muut bentsot) ovat mulla kiellettyjen listalla - ainakin käsittääkseni. maanantaina ajattelin tosiaan soitella lääkärille. aaaaapua.

      Poista