Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 13. elokuuta 2015

Liikennevaloissa; kuolema

On kamala olo. On ruma olo. On väsynyt olo vaikka nukuin reilusti yli kaksitoista tuntia. Otin silti muutaman paskan kuvan uusista asioista, silti vaikka tuntui rumalta ja kamalalta ja olen ruma ja kamala ja vittu ei pitäisi julkaista tätä tekopirteyttä sisältävää giffiä. On vihreä neule, on oranssi neule, on punainen neule, on musta tekoturkis, on noitahattu, jonka sukulainen löytyy Milkan päästä. Epäonnistuneita kuvia. Oikeasti. Anteeksi. En vain jaksanut ottaa uusia, tai ajatella miten saisin niistä siedettävän näköisiä. Mutta ehkä ideana oli eniten vain lesota että mullapa ei olekaan enää rahaa! Oon kaiken päälle siis helvetin tyhmä. Mutta jos kestät kuvien epätarkkuuden, rumuuden ja mun neekeriyden tossa yhdessä (en tiedä mitä tapahtui), voit ihastella tosiaan mihin mun rahat on menneet. Hianoo. 


Olen... en tiedä. Ollut paljon liikkeessä, liikaa. Olen siksi kovin väsynyt. Ja silti (siksi?) tuntuu pahalta olla paikallaan. Eilinen polikäynti oli turhaakin turhempi, ja lupasin alkaa kirjoittaa niille päivien tapahtumia ja mieltäni painavia asioita ylös. En vain tahdo kirjoittaa käsin, eikä meillä ole tulostinta. Ahdistaa. En tahtoisi katsoa peiliin, vaikka joudun tekemään niin kuitenkin. Pelottaa kaikki. Olen tuhonnut ja epäonnistunut ja ollut tyhmä ja kaikki on pilalla. Mulle ois mahtunut kai myös L-koko noista neuleista, muttan halua makkarankuorineuleita ja aina on vyöt. (Enkä jaksanut alkaa palauttaa niitä...) Ajattelin yrittää laihduttaa taas kun äidilläkin alkoi työt ja kukaan ei ole pakottamassa syömään lounasta. Joten aamiaiseksi jogurtti tai rahka. Ehkä jotain välipalaa kun äiti saapuu töistä. Päivällinen. Ja iltapalaa jos tekee mieli. Mä aion laihtua, taas, edelleen, tauosta huolimatta. Pakko.

En tiedä. Tää on turha ja ruma postaus. Epäilen edelleen pitäisikö tätä julkaista ollenkaan. Vihaan noita kuvia, ne näyttivät kameran näytöllä paljon paremmilta, hah. Olen sekava, olen ollut jo kauan (ylläri). Tai tarkoitan vain että  en saa kiinni mistään, kaikki lipuu mun ohi ja yli ja läpi. Mä olen taas vain ääriviivat, jos niitäkään. Ei ole mitään mistä kirjoittaa, mutta kirjoitan silti. En osaa enää edes viiltää, tai nukkua sängyssä (sen sijaan raahaan patjan lattialle ja nukun siinä). Anteeksi että olen tällainen, anteeksi että olen huono ja huonompi ja huonoin. En jaksa edes puhua ihmisille, vaan leijun omassa kuplassani loputtomiin, kunnes se poksahtaa. Ostin vihkonkin niitä tulosteita varten, mutta kun. Ei tulostinta. Nyt taidan pomppia liikaa asiasta toiseen. Pakko lopettaa. Oispa jo kunnolla syksy.

asioita, joista vähän elämässä ilahdun
- Zella Dayn musiikki
- Chelsea Wolfen Abyss-levy (edelleen)
- noitahattu ja karviaiset
- nukkuminen
- sun vastauksen odottaminen
- selvät hetket (tai jotain)
- Joona-koirapojan paijaus
- materia

np: Brika - Expectations

6 kommenttia :

  1. Ihania syksyvaatteita ja kaunis Elina! Hassua miten erilaisilta asiat näyttää eri ihmisten silmin - mun mielestä nimittäin tän postauksen visuaalinen toteutus on just hieno. Toi gif on hauska, eloisa ja luova tapa esitellä vaatteet, ihan erilainen kuin muissa blogeissa mitä olen lukenut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos ;_______; ♥ asihgikag. en osaa sanoa nyt mitään muuta :D

      Poista
  2. Jotenkin noista vaatteista välittyy hyvällä tavalla syksyinen fiilis. :) Tuo gif on aivan mahtava idea, empäs ole ennen törmännytkään tuohon ideaan, wau!

    - Loputon Hiljaisuus

    VastaaPoista
  3. Musta sä olet kaunis. Sulla on kauniit kasvot ja kaunis mieli. Vaikket olis tyytyväinen itsees,
    niin yritä muistaa, että vaikka kuinka tuntisit olevas ruma, niin maailmassa on aina niitä,
    jotka pitää sua kauniina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;______; kiitos kauniista sanoista, yritän muistaa! ♥

      Poista