Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

lauantai 26. syyskuuta 2015

Ei

Aamulla herätessäni kaikki on tuskaisen selvää: olen idiootti. Miksi aamut ovat aina tällaisia? Selvempiä kuin päivät, illat ja yöt. Herätessä en tunne kunnolla jäseniäni, ne painavat ja ovat löysää spagettia; tunne jatkuu edelleen ja kirjoittaminen on hankalaa. Kyllä tälle on syy, muistan sen. Kirjoitan hoitajalle viestiä, kerron ottaneeni turvaluku kahdenkymmenenyhden verran Truxalia, ja toisen samanlaisen annoksen. Kirjoitan avoimesti, kirjoitan mitä kaikkea pelkään (kaikkea), kirjoitan että en usko että tän jälkeen saan mitään lääkkeitä, mutta kirjoitan silti, kirjoitan väsymyksestä, oudoista oloista, kirjoitan. Puran kaiken sekavaksi tekstiksi. Pelkään joutuvani sairaalaan, ja kirjoitan senkin. Pelkään, pelkään aivan törkeästi.

Yöllä vaellan spagettijaloin vessaan. Selviän, mutta astuttuani takaisin olohuoneen puolelle päässä sumenee ja jalat pettävät alta. Joku jossain kaukana puhuu suullani ja ulos livahtaa "apua". Jossain kaukana äiti kysyy olenko kunnossa. Makaan reagoimattomana lattialla hetken, kunnes järki pakottaa ylös, "et voi vain jäädä siihen ne arvaavat". Nousen spagettijaloilleni ja harhailen takaisin sänkyyn. Maailma pyörii, ja nukahdan.

En tiedä kumpi on pahempi tällä hetkellä; se että heräsin vai se että on vaihtoehto jossa en olisikaan herännyt. Heräämällä tähän päivään joudun kohtaamaan kaiken paskan joka eilisestä sekoilusta mun päälleni kaadetaan - ja sitä riittää! Jos en olisikaan herännyt... ei tarvisi kohdata paskamyrskyä. Taas pääsen tähän että mä pelkään. Oon yks iso tummanharmaa pelkopallo, jonka kädet ja jalat on edelleen puolitunnotonta spagettia. En tiedä. Kai mä teen tätä jotta saisin apua, jotta mut otettais todesta, en siksi että kuolisin, vaikka niinkin voi käydä. Ja silti mulle nauretaan päin naamaa. Ehkä se on rangaistus siitä että valehtelen taas ("otin kai vahingossa kaks iltalääkettä, siksi outo olo" - vaikka todellisuudessa unohdin koko iltalääkkeet). Voi kunpa joku ymmärtäisi ja auttaisi!


np: Bring Me the Horizon - Avalanche

4 kommenttia :

  1. Milloin hoitaja mahdollisesti lukee viestin? Näitä viime postauksia seuratessa herää ihan älytön huoli mutta samalla kädettömyys, kun ei oikein voi auttaa mitenkään. Oot tilanteessa missä ihan oikeasti tarvitaan enemmän apua kuin nämä tsemppikommentit blogissa.. Mietin vaan sitä että joudutko odottamaan maanantaihin vai lukeeko hoitaja sen mahdollisesti jo aikaisemmin. Jos on niin että lukee vasta maanantaina, suosittelen (toivon, vaadin, koska oikeesti pelkään sun puolesta!) ottamaan yhteys/menemällä päivystykseen :(

    Oot supervahvaihana ihana ihminen mutta joissain tilanteissa sekään ei riitä eikä vaan pärjää yksin. Pelkäät, että joudut sairaalaan (mikä on tosi luonnollinen pelko, jonka oon itsekin joutunut kokemaan) mutta se ei kuitenkaan ole vankila johon ihmiset heitetään koska niillä on paha olla vaan tapa jolla jossain kriisitilanteessa pystytään tarjoamaan mahdollisimman hyvä ja tiivis tuki ja apu. Ja kaikkein helpoimmalla pääsee kun tän avun ottaa itse vastaan ja asennoituu siihen.

    Haluun vielä tähän alas laittaa että jos vaan tarvitset oikeesti jotain tukea/haluut miettiä jotain juttuja miten toimia asian suhteen niin saat mut kiinni sähköpostista amandalumille@gmail.com. Ja ei, ei missään nimessä tarvii ottaa paineita siitä laitatko viestiä vai et, mitä kirjoitat ja kuinka järjellisesti! Oon vaan ihan huolesta soikeena ja haluan auttaa niin paljon kuin pystyn tässä tilanteessa.

    Niinkuin mä sanoin, tsemppikommentit ei tässä vaiheessa ehkä hirveesti auta mutta iso, iso halaus sulle <3

    VastaaPoista
  2. Elina. Mulla ei oo sanoja. Ei oo ikinä. Mutta varsinkaan nyt. Mee osastolle. Oikeasti. Sä TARVITSET/ANSAITSET apua. ❤

    VastaaPoista
  3. Komppaan Adalmiinaa, harkitse edes sitä osastoa. Ei se loppupeleissä oo paha homma, jos sinne menee (sanon minä joka jne. eh). Saisit intensiivisempää hoitoa ja olisit oikeasti turvassa itseltäsi. Oon huolissani susta :( ❤

    P.S. Ois kiva saada jutella sun kanssa vieläkin enkä muista onko tästä ollu puhetta mut voisitko laittaa mulle kikkiä (nimimerkillä miukua löydyn) tai sähköpostia pikku_viiru@hotmail.com.

    VastaaPoista
  4. Kaikki tsempin toivottamiset yms tuntuu niin tyhjiltä, mut silti toivotan sulle jaksamista ja parempia päiviä. Oot ne ansainnut. <3 Ja mulle voi puhua koska vaan (you got my number babe!) eikä tarvi miettiä kuulostaako se hölmöltä tai mitä vaan. Ja toivon kans että saisit jotain kunnon apua mieluiten hetinyt. En halua että sulle käy mitään ._.

    VastaaPoista