Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

maanantai 5. joulukuuta 2016

Numerolukkokoodi


Tuntuu turhalta kirjoittaa mun elämästä, koska ei täällä ole mitään (oikeaa) tai sitten niistä asioista ei syystä tai toisesta voi tai saa puhua. Sanat kasautuu mun sisälle - kuten ne on tehneet koko mun elämän ajan - mutta kasautukoot. Ei se tunnu enää pahemmalta. Jos tuntuu niin siihen kyllä tottuu. Mä haluan vain olla rauhassa. Viidenteentoista päivään asti saan olla. Ennen sitä ei velvollisuuksia. Aion vain en edes kyllä tiedä mutta ehkä tuijotan seinää ja nautin hiljaisuudesta ja aina välillä sekoan. Normipäivä. Kyllä - mua väsyttää. Mutta mua on väsyttänyt vuosia. Sillä ei ole enää kenenkään mielestä merkitystä. En mä halua tätä, mutta kaikkeen tottuu. Jos ei totu, niin oppii sietämään. Mun elämä on tätä. Mun elämä on näin. Mä en jaksa mun elämää, mutta ei mulla ole muuta. Kai se pitää maailman tasapainossa; toisilla on hyvä ja toiset kärsii. Mun kärsimys antaa jollekin muulle mahdollisuuden onneen. Ehkä pitäisi olla iloinen - mutta mitä on ilo; mitä onni?

np: Draama-Helmi - Terroristit voittaa

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti