Spinning Floating Heart PointerThe Moon -->

torstai 20. huhtikuuta 2017

How to understand one's lack of motivation and insight


Unohdan todella helposti miksi hoito on tauolla. Yritän muistuttaa itseäni syistä. Tällä on tarkoitus. Mun on tarkoitus miettiä onko hoidolle tarvetta, ja jos on niin löytää sitä varten motivaatio. Mä en halua olla enää se joka itkien pyytää apua muttei tiedä miksi. Jos en löydä syytä, en tarvise apua. Yksinkertaista. Samat säännöt muhun pätee kuin muihinkin. Jos ei ongelmaa, ei hoitoa. "En jaksa" ei ole syy. Ehkä pitäis tehdä jäätävän kokoinen taulu ja ripustaa se seinälle jotta muistaisin sen paremmin: sinulta puuttuu motivaatio ja olet kykynemätön näkemään tarvetta hoidolle. Tulis ehkä mietittyä enemmän. Mahdollisesti. Tällä hetkellä jaksaminen ja tekeminen rajoittuvat aika lailla siihen että vien koiran lenkeille ja irtaudun sängystäni muutaman kerran viikossa ostaakseni itselleni juomista. Nää vie energiaa, ja sänkyyn liimautuu jälkeenpäin entistä helpommin. Mut sentään nousen sieltä joka päivä. Toukokuun rahat menee laskuihin, ja kesäkuun rahoilla luultavasti paikkailen vielä toukokuuta. Tavallaan vituttaa sillä aikoihin syynä eivät ole olleet turhat shoppailut. Kyllä, ostin neuleen ja hameen, mutta tarpeeseen. Vaatekaappini sisältää vaatteita sen verran ettei useimpina päivinä ole valinnanvaikeutta koska ei vaihtoehtoja. Olen ylpeä itsestäni ja tyytyväinen että olen saanut tämän kontrolliin. Rahaa syö hampaiden kunnostusoperaatio, ja se että menin vielä polvianikin näyttämään terveyskeskuksessa. Verikokeet tulivat takaisin ns. täydellisinä. Moni vois olla kateellinen mun veriarvoista. Pitäisi uusia e-pillerit, mutta ei ole varaa edes siihen soittoajan laskuun saati pillereihin. Ahdistaa hieman ottaa takaisin epäsäännölliset ja runsaat, kymmenen päivää kestävät kipujuhlat, mutta rahaa ei vain yksinkertaisesti repeä musta irti enempää. Mut ehkä on aiheellista kokeilla sekin. Ehkä tajuan miksi asioille kannattaa tehdä jotain jos ne ovat vituillaan. Jos en tajua, niin... no. Siinäpä kärvistelen. Sataneljäkymmentä päivää aikaa tajua jotain. Mulla on käytännössä kaikki mitä tarvitsen siihen: minä, mun pää ja hiljaisuus. Tällä hetkellä tuntuu että aika loppuu kesken, mut onneksi aina voi ottaa jatkoaikaa. Sitä riittää.

np: nothing

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti